Tehy kysyy: Missä näkyy tasa-arvo?

Julkinen sektori on antanut jo enemmän kuin muut esimerkiksi lomarahojen leikkauksina. Myös yksityisellä sektorilla työaikaa pidennettiin ilman palkkakompensaatiota. Enempään ei palkansaajilla ole varaa kilpailukyvyn nimissä. Näin arvioi Tehyn vs. edunvalvontajohtaja Riikka Rapinoja.

Rapinoja viittaa Elinkeinoelämän Keskusliiton uuteen puheenjohtajaan Veli-Matti Mattilaan, joka viikonloppuna Helsingin Sanomissa sanoi, että Suomi tarvitsee vielä monta kilpailukykysopimusta. Mattilan mielestä suomalaisten palkat ovat edelleen 10–15 prosenttia liian korkeat.

Naisen euro on nyt 83 senttiä miehen euroon verrattuna. Naisen euro lasketaan keskiansioiden perusteella. Eron kuromiseksi maan hallituksella on samapalkkaisuusohjelma vuosiksi 2016–2019.  Silti tasa-arvoasioista vastaava ministeri Juha Rehula ilmoitti hallituksen samapalkkaisuusohjelmaan kuuluvien palkkaratkaisujen kuuluvan vain työmarkkinajärjestöille.

Samapalkkaisuus ei etene, ellei naisvaltaisille aloille tule muita suurempia korotuksia. Etenkin julkinen sektori on hyvin naisvaltainen.

– Onko samapalkkaisuusohjelma vain pelkkää sanahelinää? kysyy Rapinoja.

Ensi syksynä alkavalla liittokierroksella palkansaajajärjestöjen mielestä pitää työntekijöille tulla muutakin kuin miinusmerkkiä.

EK irtisanoi työmarkkinoita koskevia keskeisiä sopimuksia jokin aika sitten. Mattila pitää tavoiteltavana, että yleissitovista työehtosopimuksista luovutaan kokonaan ja palkoista sovitaan paikallisesti työpaikoilla.

– Työehtosopimukset ovat tämän yhteiskunnan vakauttava elementti ja puolustavat heikommassa asemassa olevia, muistuttaa Rapinoja.

Työehtosopimuksista luopuminen vaikuttaisi myös sosiaali- ja terveysalalla, jolla julkinen sektori on tarjonnut vakaan työpaikan. Sote-uudistus ja siihen liittyvä valinnanvapaus voivat murtaa työpaikkojen pysyvyyteen liittyvää turvaa ja lisätä määräaikaisuuksia.