Kuva: Pasi Leino

Tehy pyysi selvityksen hoitajarekisteristä: ministeriö pahoittelee sekaannusta

Työvelvollisuusrekisteriä alettiin kasata keväällä, mutta työ- ja elinkeinoministeriön mukaan sen valmistelu on keskeytetty.

Tehy on tänään pyytänyt ja saanut selvityksen työ- ja elinkeinoministeriöltä hoitajarekisteristä, josta Helsingin Sanomat uutisoi tiistaina. Uutisen mukaan ministeriön kokoaman rekisterin avulla voitaisiin tarvittaessa kutsua ja velvoittaa töihin kymmeniä tuhansia terveydenhuollon ”reserviläisiä” eli alan koulutuksen saaneita.

Selvityksessään työ- ja elinkeinoministeriö pahoittelee sekaannusta, joka on aiheutunut Helsingin Sanomien artikkelista. Uutisointi on ministeriön mukaan ollut harhaanjohtavaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Ministeriö on vahvistanut Tehylle, että valmiuslain mukaista työvelvollisuusrekisteriä on alettu kasata keväällä. Sitä ei kuitenkaan ole otettu käyttöön ja sen valmistelu keskeytettiin. Ministeriö kertoo, että rekisteri on tuhottu 6.11.2020, koska rekisterin sisältämiä tietoja saa säilyttää korkeintaan kuusi kuukautta.

– Olemme tyytyväisiä, että ministeriö antoi selvityksen kaikkiin kysymyksiimme ja oikaisi mediassa olleet virheelliset käsitykset, Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi sanoo.

Tehy kuitenkin paheksuu edelleen menettelytapaa, jolla rekisterin tietoja on keväällä kerätty. Tietojen kerääminen ei ole tapahtunut ensisijaisesti henkilöiltä itseltään vaan viranomaisten käytössä olevista rekistereistä. Viranomainen ei ole varmistanut tietojen virheettömyyttä ennen niiden tallentamista, kuten valmiuslaki edellyttää.

Harhaanjohtava uutisointi ehti aiheuttaa hämmennystä ja pelkoa hoitohenkilöstössä.

–  Olemme saaneet paljon yhteydenottoja ja asia on kiehuttanut somessa, Kirvesniemi sanoo.

Tehy on jo vuosia varoittanut jatkuvasti suurenevasta sote-alalta pois siirtyvien hoitajien joukosta ja sen aiheuttamasta työvoimapulasta.

– Terveydenhuollon henkilöstö on ollut kovilla keväästä lähtien. Hengähdystaukoa ei ole ollut edes syksyllä, sillä silloin purettiin keväällä syntyneitä hoitojonoja. Kun pääministeri väläytti julkisuudessa valmiuslain mahdollisuutta, mieliala laski entisestään. Sen sijaan, että hoitohenkilöstöä kannustettaisiin jaksamaan kriisin keskellä antamalla heille korvauksia, hallitus kaavailee työhön pakottamista. Mikään toinen sivistynyt yhteiskunta ei toimi tällä tavoin.

Pohjoismaissa ja useissa Euroopan valtioissa on maksettu hoitohenkilöstölle lisä- ja ylitöistä normaalia suurempia korvauksia, erityiskorvauksia lomien siirtämisestä ja ylimääräisiä 1000– 2000 euron koronakorvauksia.

Mainos
Mainos

Uutisia