Valtaosa hoitajista odottaa vielä omaa rokotettaan. Kuva: iStock

Tehyn asiantuntija: Sote-alan kantokyky turvattava – koko henkilöstö kesäsijaisia myöten rokotettava pikaisesti

THL:n selvityksen mukaan lääkäreistä valtaosa on saanut koronarokotteen. Hoitohenkilöstöstä enemmistö odottaa vielä omaansa.

Sote-alan ammattiryhmien koronarokotettujen osuudessa on isot erot eri ammattien välillä. Tämä käy ilmi THL:n tekemästä selvityksestä.

Suhteutettuna eri ammattikuntien kokoon lääkäreistä on rokotettu suurempi osa kuin hoitajista. Lääkäreistä rokotuksen oli saanut lähes 60 prosenttia.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Röntgenhoitajista rokotuksen oli saanut 50 prosenttia, laboratoriohoitajista ja sairaanhoitajista runsaat 40 prosenttia sekä kätilöistä ja terveydenhoitajista vajaat 40 prosenttia.

”Koronarokote tarvitaan pikaisesti koko sote-alan ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle, jotta alojen kantokyky ei vaarannu. Tämä koskee vakituista ja sijaisia, mukaan lukien kesäsijaisia”, sanoo Tehyn terveyspoliittinen asiantuntija Anne Lindgren.

Lindgren korostaa, kuinka riskialtis tilanne on kotihoidossa.

"THL linjasi rokotusten alkuvaiheessa, että kotihoidon ja kotisairaanhoidon henkilöstö ei kuulu kärkijoukossa rokotettaviin. Siellä on alhaisin rokotekattavuus ja jo nyt huutava henkilöstöpula.”​

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tarkensi 23. huhtikuuta koronarokotusjärjestyksen kohtaa, joka koskee kiireellistä hoitoa antavaa sote-henkilöstöä. Siitä lähtien on voitu rokottaa rajoitetusti sote-ammattilaisia, jotka työskentelevät kiireellisissä ja kriittisissä toiminnoissa. Näillä toiminnoilla turvataan potilaan lakisääteinen oikeus päästä kiireelliseen hoitoon.

Tämä ohjeistuksen muutos ei näy nyt julkaistuissa selvityksessä, sillä ne pohjaavat tilanteeseen 15. huhtikuuta.​

Ensimmäisten joukossa rokotettuihin ryhmiin kuuluvat todettuja ja epäiltyjä koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö, koronanäytteenottojen henkilökunta, koronavirusdiagnostiikkaa tekevä laboratoriohenkilökunta, ympärivuorokautisen hoivan henkilökunta sekä muuta kiireellistä hoitoa antava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö.

Osa terveydenhuollon ammattilaisista on lisäksi saanut rokotuksen osana riskiryhmien rokotuksia sairautensa vuoksi.

Suuri joukko ei-kriittiseksi määritellyssä sote-alan työssä työskentelevää henkilöstöä on edelleen rokottamatta. Tämä henkilöstö saa nykyohjeiden perusteella rokotteensa vasta, kun oman ikäryhmän vuoro massarokotuksissa koittaa.

"Nämä henkilöstöryhmät turvaavat työllään kuitenkin mitä suuremmissa määrin yhteiskunnan peruspalvelujen toimivuutta ja kantokykyä. Ne vastaavat kansanterveystyön toimivuudesta, kuntoutuksesta, suun terveydestä ja lastemme päivähoidosta. Koronaan sairastumiset ja altistumiset karanteeneineen näissä ammattiryhmissä kasvattavat merkittävästi kansanterveydellistä ja -taloudellista hoitovelkaa," Lindgren muistuttaa.

Rokotuskattavuus vaihtelee ammattiryhmittäin. Määrällisesti eniten rokotetuissa on lähi- ja sairaanhoitajia, kaikkiaan 95 600 henkilöä. Rokotettuja lääkäreitä on noin 13 900.

Selvitys on tehty terveydenhuollon ammattihenkilörekisterin Terhikin ja rokotusrekisterin tietojen pohjalta. Ammattihenkilörekisteriin ei kirjata tietoa työssäolosta, joten selvityksessä on mukana myös henkilöitä, jotka eivät toimi rekisteriin merkityssä ammatissa esimerkiksi alanvaihdoksen vuoksi.

”Voimme olettaa, että lyhyemmän koulutuksen saaneissa on alaa vaihtaneita suhteellisesti eniten. Se voi osaksi selittää hoitajien matalampaa rokotuskattavuutta”, kertoo erikoistutkija Heini Salo THL:stä.

Hammaslääkäreistä, hammashoitajista ja lähihoitajista rokotettuja oli vajaa kolmannes. Fysioterapeuteista ja suuhygienisteistä joka viides oli saanut rokotuksen.

Rokotuskattavuudessa on suuria eroja myös eri sairaanhoitopiirien välillä. Sairaanhoitajilla rokotuskattavuuden vaihtelu oli 34–61 prosenttia ja lähihoitajilla 18–40 prosenttia. Lääkäreiden rokotuskattavuuden vaihtelu oli 48–77 prosenttia. 

Suurimmat alueelliset erot näkyvät kätilöiden ja hammashuollon rokotuskattavuudessa. Kätilöistä rokotuksen oli saanut 15–74 prosenttia ja hammaslääkäreistä 8–67 prosenttia.

”Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä pyrittiin alussa rokottamaan hyvin rajoitetusti, jotta rokotteet saatiin riittämään ikääntyneille. Alueet ovat voineet tulkita rokotusohjeita ja järjestää rokotuksia hieman eri tavoin. Lähiviikkoina tavoitteena on tasata näitä alueellisia eroja ja tarjota koronarokotusta esimerkiksi synnytyksiä hoitavalle henkilökunnalle koko maassa”, kertoo THL:n ylilääkäri Tuija Leino.

Kun rokotukset alkoivat 27.12.2020, rokotteita oli saatavilla niukasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön rokotuksia ohjeistettiin alussa rajoittamaan vain välttämättömään, jotta päästäisiin mahdollisimman pian rokottamaan ikääntyneitä ja sairautensa takia vakavalle covid-19-taudille alttiita.

 

Lue lisää

Rokotusjärjestys täsmentyi taas

Sote-henkilöstön rokotusjärjestyksiä ei kiirehditä

Mainos
Mainos

Uutisia