”Mitoituksia pitäisi tarkastella ryhmäkohtaisesti”, vaatii Siitonen.
Opetusneuvos Tarja Kahiluodon mukaan mitoitusta tarkasteltiin aikaisemmin ryhmäkohtaisesti, mutta 1990-luvun alussa siirryttiin henkilöstön ja lasten välisen suhdeluvun mukaiseen säätelyyn.
”Tilanteet ryhmissä vaihtuvat ja suhdeluvun mukaisella säätelyllä pyrittiin siihen, että henkilöstöä voidaan käyttää päiväkodissa joustavasti. Jossain ryhmässä voi olla vähän lapsia ja toisessa henkilöstön vajausta. Henkilöstöä pitää olla mahdollista siirtää tilanteen mukaan.”
Jo vajaa vuosi sitten lakiin tuli muutos, jonka perusteella varhaiskasvatuksessa suhdeluvun on säilyttävä niin, että yli 3-vuotiaiden ryhmässä seitsemää lasta kohden on yksi aikuinen. Alle 3-vuotiaiden ryhmässä tulee olla yksi aikuinen neljää lasta kohti.
"Uusi muutos tarkentaa päiväkodin henkilöstön mitoituksen soveltamista ja vähentää sen tulkinnanvaraisuutta. Henkilöstömitoituksesta poikkeaminen ei ole mahdollista henkilöstön poissaoloista johtuvista syistä. Varhaiskasvatuksen järjestäjän tulee huolehtia riittävistä sijaisista," painottaa Kahiluoto.
Lain toinen muutos koskee henkilöstön ilmoitusvelvollisuutta. Jos varhaiskasvatuksen henkilöstöön kuuluva huomaa lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseen kohdistuvan epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan, hänen tulee viipymättä ilmoittaa siitä toimipaikan toiminnasta vastaavalle henkilölle. Tämän on ryhdyttävä toimiin, jotta epäkohtiin tai niiden uhkiin voitaisiin tehokkaasti ja nopeasti puuttua. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi varhaiskasvatuksen laiminlyönti tai lasten epäasiallinen kohtelu.
Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen johdosta.
”Työntekijän on voitava ottaa epäkohdat esille turvallisin mielin ilman pelkoa kostosta. Tätä lainmuutosta Tehy on ajanut yhdessä STTK:n ja SuPerin kanssa ja nyt se toteutuu”, sanoo Eva Siitonen.
