Tehyn johtaja: Uudellemaalle tarvitaan hoitohenkilöstön maisterikoulutusta

Helsingin yliopisto hakee oikeutta järjestää terveystieteiden maisterikoulutusta. Tehy puhunut koulutuksen puolesta jo pitkään.

Kuvateksti
Helsingin yliopistosta puuttuu vielä mahdollisuus opiskella terveystieteiden maisteriksi. Kuva: iStock

Helsingin yliopisto hakee oikeutta järjestää terveystieteiden maisterikoulutusta. Koulutuksen saaminen Helsinkiin vahvistaisi sote-alaa Uudellamaalla.

”Koulutusta on odotettu jo pitkään. Tällä hetkellä Helsingin yliopistollinen keskussairaala Hyks on ainoa yliopistosairaala, jonka erityisvastuualueella ei ole terveystieteiden maisteri- ja tohtorikoulutusta. Tämä on johtanut siihen, että Uudenmaan alueen hoitohenkilöstö on terveystieteiden opiskelumahdollisuuksien suhteen eriarvoisessa asemassa verrattuna muihin alueisiin”, sanoo Tehyn yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen -toimialan johtaja Kirsi Sillanpää.

Helsingin yliopisto on jättänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle osoitetun hakemuksen koulutusvastuusta terveystieteiden alalle. Terveystieteiden koulutusvastuu antaisi yliopistolle oikeuden järjestää koulutusta, joka johtaa terveystieteiden maisterin ja tohtorin tutkintoihin. Maisteritason tutkintokoulutukseen voisivat hakeutua kaikki soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet, mukaan lukien ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet sote-alan asiantuntijat.

Helsingin yliopisto muistuttaa tiedotteessaan, kuinka Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus), Tehy sekä keskeiset pääkaupunkiseudun sote-alan koulutusta tarjoavat ammattikorkeakoulut (Metropolia ja Laurea) ovat ilmaisseet vahvan kannatuksensa terveystieteiden maisterin tutkintoon tähtäävän opetuksen käynnistämisestä Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

”Terveystieteiden maisteri- ja tohtorikoulutus Hyksin erva-alueella lisäisi osaltaan sosiaali- ja terveysalan pito- ja vetovoimaa, tarjoaisi mahdollisuuden kehittyä työuralla ja vahvistaisi sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvittavaa osaamista.”

Yliopistojen koulutusvastuilla turvataan riittävä asiantuntijoiden alueellinen tarjonta yhteiskunnan eri aloille. Yliopistosairaanhoitopiireissä on määritelty hoitotyön johtajien kelpoisuusehdot, joissa yliopistollinen terveystieteiden koulutus on monessa tapauksessa vaatimuksena. Kliinisen hoitotieteen johtamisen kehittämiselle tulee suuria paineita väestön ikääntyessä ja hoidon tarpeen lisääntyessä.

Tehy on ajanut koulutuksen aloittamista siitä lähtien, kun se lakkautettiin viime vuosituhannen lopussa.

"On tärkeää käynnistää myös kliinisen laboratoriotieteen ja kliinisen radiografiatieteen koulutukset."

Ingressiä selkiytetty klo 16.10.