Tehyn kysely: Hoitajapula, kiire ja huono palkkaus karkottavat hoitotyön johtajia alalta

Hoitotyön johtajien alanvaihtohalukkuus on lisääntynyt. Liian vähäiset resurssit – erityisesti hoitajapula – aiheuttaa hoitotyön johtajille merkittävää kuormitusta. Lisäkuormitusta tuo se, että osastoja on yhdistetty ja potilaspaikkoja lisätty.

Kuvateksti
Paluu kliiniseen hoitotyöhön houkuttaa osaa hoitotyön johtajista.
Kuva: Aki Rask

Hoitotyön johtajat haluavat onnistua työssään ja tukea henkilöstöään. Hoitajapula, riittämätön palkkaus, jatkuva kuormitus ja muutokset töissä lisäävät alan johtotehtävissä olevien stressiä. Siksi paluu kliiniseen hoitotyöhön houkuttaa. Ero palkassakaan ei ole kovin suuri, vaikka vastuu vähenisi”, sanoo Tehyn johtaja Kirsi Sillanpää.

Hoitotyön johtajat ovat hallintoylihoitajia, ylihoitajia sekä hoitotyön lähiesihenkilöitä, kuten osastonhoitajia ja apulaisosastonhoitajia. Heillä on merkittävä rooli hoitotyössä vuoden alussa aloittaneilla hyvinvointialueilla, kun halutaan kehittää hoidon laatua ja kustannustehokkuutta ja edistää henkilöstön hyvinvointia.

Tehyn teettämässä kyselyssä selvitettiin hoitotyön johtajien jaksamisen ja alanvaihtohalukkuuden lisäksi hoitotyön johtajien tyytyväisyyttä sosiaali- ja terveysalan koulutukseen ja kollegoilta saatuun tukeen.

Kyselyyn vastasi 1 518 hoitotyön johtajaa. Vastaajista 42 % on harkinnut alan vaihtoa vähintään kuukausittain. Tehyn aiempiin kyselyihin verrattuna hoitotyön johtajien alanvaihtohalukkuus on kasvussa.

Alan vaihtoa ovat harkinneet erityisesti lähiesimiehet eli osastonhoitajat ja apulaisosastonhoitajat. Heistä jopa 82 % on joskus harkinnut vaihtavansa alaa ja 45 % kertoo harkinneensa alan vaihtoa kuukausittain tai useammin.

Vastaajista 49 % arvioi osastojen koon kasvaneen viimeisen 10 vuoden aikana. Osastojen yhdistämisen lisäksi osastojen kokoa on kasvattanut potilaspaikkojen lisääminen.

Iso osa hoitotyön johtajia eläköityy lähivuosina.

”Yhtään osastonhoitajaa ei olisi varaa menettää nykytilanteessa. Muutos on sote-uudistuksen myötä tullut jäädäkseen, mutta se ei tule onnistumaan, jos meillä ei ole riittävästi erityisesti lähiesimiehiä sosiaali- ja terveydenhuollossa.”

Tehy toteutti kyselyn kolmannen kerran. Ensimmäinen selvitys tehtiin vuonna 2020.