Työn vaativuutta arvioidaan mittareilla, jotka ottavat huomioon esimerkiksi fyysisen ja psyykkisen kuormituksen sekä ongelmanratkaisukyvyn.
Mittareita kehitti ensimmäisenä työryhmä, joka neuvotteli sosiaalityöntekijöiden työehtosopimuksesta. Työryhmä pyrki ymmärtämään työn vaativuutta ja sisältöjä syvällisemmin ja laajemmin kuin perinteisesti on tehty selvittämällä, mitä sosiaalityöntekijät itse kuvasivat työtään.
– Työntekijöillä oli vaikeuksia sanallisesti kuvata työtään ja tilanteita, joissa he toimivat. Käsitteiden puute jo sinänsä kertoo aliarvostuksesta, sanoo Amy Ross Uuden-Seelannin julkisten alojen ammattiliitosta The New York Timesin haastattelussa.
Työryhmä päätyi vertaamaan sosiaalityöntekijän työtä poliisin, insinöörin ja lennonjohtajan työhön. Ammateissa vaaditaan keskittymiskykyä, vuorovaikutus- ja tunnetaitoja sekä ongelmanratkaisukykyä. Vaatimukset pisteytettiin. Neuvottelujen päätteeksi sosiaalityöntekijät saivat 30,6 prosentin palkankorotuksen, joka toteutetaan kahdessa vuodessa.
– Moni sosiaalityöntekijä piti työn vaativuuden arviointia palkankorotusta merkittävämpänä tuloksena.
Uusi-Seelanti on kunnostautunut samapalkkaisuuden edistämisessä aiemminkin. Vuonna 2017 maan silloinen hallitus sopi työmarkkinajärjestön kanssa viiden vuoden palkkaohjelmasta, joka nostaa sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevien palkkoja 15-49 prosenttia.
Uusi-Seelanti sääti lain samapalkkaisuudesta jo 1972, mutta se jäi kuolleeksi kirjaimeksi. Vuonna 2017 työväenpuolue lupasi vaalikampanjassaan toteuttaa samapalkkaisuuden, ja pääministeri Jacinda Ardern on ryhtynyt käytännön toimiin.
Lue lisää: Samapalkkaisuus harppasi Uudessa-Seelannissa
