Vantaan sote-johtaja: Koronan hoito ja pitkittynyt sote-uudistus kasvattaneet pulaa hoitajista

”Koska hyvään hoitoon kuuluu hoitosuhteen jatkuvuus, meidän pitäisi pystyä motivoimaan työssä olevia jäämään”, toteaa Vantaan sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö.

Kuvateksti
HaiProista valtaosa tehdään vanhus- ja vammaispalveluissa.
Kuva: Tomi Aho

Tehy-lehti kertoi 9. toukokuuta ilmestyneessä verkkouutisessa Vantaan kaupungin hoitajapulasta. Esimerkiksi vanhus- ja vammaispalveluissa oli maaliskuun lopussa auki 237 vakanssia, joista 76 oli uusia alkuvuonna perustettuja vakansseja.

Jutun mukaan avoimiin vakansseihin ei ole ollut hakijoita pitkään aikaan.

Vantaan sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö tyrmää väitteen ja muistuttaa, että luku elää koko ajan. 

”Kyllä hakijoilta on. Esimerkiksi viime vuonna yksistään vanhus- ja vammaispalveluihin tuli 557 työhakemusta.”

Aronkytö muistuttaa, että toinen näkökulma asiaan on se, miten työvoimasta pystytään pitämään kiinni. Hänen mukaansa sote-sektoria on pitkään leimannut rauhattomuus, jonka syitä voi hakea koronan hoitamisesta ja viisi tuotantokautta kestäneestä sote-uudistuksesta. 

”Karkea arvioni on, että 20 prosenttia hoitohenkilöstöstä on siirretty näihin liittyviin tehtäviin. Se on paljon ja vaikuttaa siihen, etteivät lähiesihenkilöt ole pystyneet antamaan niin paljon tukea työntekijöille kuin olisi ollut tarpeen.”

Aronkytö kertoo, että vuonna 2021 kirjatun lähes 200 lähtöhaastattelun perusteella kaksi kolmasosaa Vantaalla työsuhteen päättäneistä piti työilmapiiriä hyvänä. 

Avoimista tehtävistä osa hoidetaan ostopalvelun kautta. Aronkytö vertaa tätä hölmöläisten peiton jatkamiseen, sillä rahat pitäisi käyttää vakituiseen henkilöstöön. Nyt kokonaisjärjestelmä ei pelaa.

”Työvoiman vuokraus tulee 40 prosenttia kalliimmaksi. Koska hyvään hoitoon kuuluu hoitosuhteen jatkuvuus, meidän pitäisi pystyä motivoimaan työssä olevia jäämään.”

Tehy-lehden verkkouutisessa kerrottiin, että työsuojeluvaltuutetut eivät pyynnöistä huolimatta saaneet tietää, miten paljon työntekijät ovat tehneet asiakas- ja potilasturvallisuusilmoituksia (HaiPro). HaiPro-järjestelmän avulla organisaatio voi seurata vaaratapahtumia ja ryhtyä toimiin niiden ehkäisemiseksi.

Aronkytö sanoo, että tietoa on saatavilla. Hänen mukaansa työsuojeluvaltuutetut voivat osallistua useamman kerran vuodessa tilaisuuksiin, joissa ilmoitukset ja niihin reagointi käydään läpi.

Tehy-lehti kysyi työsuojeluvaltuutetuilta asiasta. Heidän mukaansa kutsuja tilaisuuksiin ei ole tullut.

Kaikkiaan HaiPro-ilmoituksia tehtiin keväällä 2021 Vantaan koko sote-sektorilla 2 043. Niistä suurin osa eli 1 677 kappaletta tehtiin vanhus- ja vammaispalveluissa.

”Kyseessä on monimutkainen juttu. Syitä voi tässäkin hakea sote-uudistuksesta ja koronasta, koska iso osa henkilöstöstä on sidottu niiden hoitamiseen.”

Työsuojeluvaltuutetut toivat Tehy-lehden jutussa ilmi henkilöstön jaksamiseen liittyvät ongelmat. Aronkytö vahvistaa, että pandemian alussa henkilöstö jaksoi paremmin, mutta nyt sairauspoissaolot ovat olleet nousussa. Yhtenä poissaolojen syynä on työuupumus, jonka torjumiseen hän näkee sote-uudistuksen antavan keinoja. Samat keinot lisäävät työssä jaksamista ja työn vetovoimaa.

”Hyvinvointialueilla on mahdollista ottaa sote-henkilöstö omana erityisryhmänä huomioon.”