Hyvinvointialueuudistus kasvatti yksiköitä ja hoitotyön johtajien eettistä taakkaa.
Tehyn kysely hoitotyön johtajille kertoo, että hyvinvointialueiden myötä johdettavat yksiköt ovat entistä isompia ja hallinnollista työtä aiempaa enemmän. Kuormitus kasvaa, ja moni hoitotyön johtaja kokee eettistä stressiä.
Ahtaalla kokevat olevansa etenkin lähiesimiehet kuten osastonhoitajat ja apulaisosastonhoitajat. Heistä jopa 83 prosenttia on harkinnut alan vaihtoa.
Kyselyyn vastasi keväällä noin tuhat hoitotyön johtajaa. Kyselytutkimuksen teki Aula Research Tehyn tilauksesta.
Hoitotyön johtajista 42 prosenttia kertoi yksikkönsä tai osastonsa koon kasvaneen viimeisen vuoden aikana. 66 prosenttia hoitotyön johtajista koki, että hyvinvointialueuudistus on lisännyt heidän hallinnollista työmääräänsä.
Johtajilta kysyttiin myös sote-alan koulutuksesta. Lähes kolmannes katsoi, ettei alan koulutus anna riittävää osaamista työelämän tarpeisiin. Puutteita osaamisessa oli erityisesti leikkaussalissa ja psykiatrian alueilla.
Tärkeimpiä syitä tähän oli työ- ja harjoittelupaikoille jätettävä liian suuri vastuu käytännön asioiden opettamisesta, puutteelliset työelämätaidot ja liian vähäiset kliiniset taidot.
Ylityöt ovat arkea suurelle osalle johtajista. 78 prosenttia vastaajista oli tehnyt lisä- tai ylitöitä viimeisen kolmen viikon aikana. Noin 7 prosenttia ilmoitti, ettei niistä makseta lainkaan korvausta. Eniten ilmaistyötä tehdään lastensuojelussa, kuntoutuksessa, ensihoidossa, hallinnossa ja vammaispalveluissa.
”Tämä viittaa siihen, että työkuorma ei jakaudu oikeudenmukaisesti ja että työpanoksesta ei aina saa ansaittua vastinetta”, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Hoitotyön johtajat ovat esimerkiksi osastonhoitajia, palveluesihenkilöitä tai ylihoitajia. He vastaavat hoitotyön suunnittelusta, kehittämisestä ja johtamisesta eri organisaatiotasoilla. He varmistavat, että hoitotyö on laadukasta, turvallista, eettisesti kestävää ja asiakaslähtöistä.
