Yksityisen päivähoidon valvonta horjuu

Lapsi ei välttämättä saa erityisen tuen tarpeen palveluita yksityisessä varhaiskasvatuksessa.

Kuvateksti
Lastenhoitoa järjestävät niin kunnat kuin yksityiset palveluntuottajat. Kuva Olli Häkämies.

Vaikka lasten yksityinen hoito ja varhaiskasvatus lisääntyvät koko ajan, kaikki kunnat eivät tiedä, ovatko niiden käyttämien yksityisen varhaiskasvatuksen palvelutuottajan henkilöstön kelpoisuusvaatimukset kunnossa. Yksityisiä palveluita käyttävät kunnat eivät tarkista kelpoisuuksia välttämättä edes silloin, kun uusi palveluntuottaja aloittaa.

– Uuden aloittaessa 77 prosenttia tarkastaa henkilöstön kelpoisuudet eli 23 prosenttia jättää tarkastamatta, kertoo opetusneuvos Kirsi Alila opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Nämä tiedot perustuvat ministeriön tämän vuoden alussa julkaisemaan selvitykseen. Kunnista 65 prosenttia ilmoitti, että sen alueella toteutetaan yksityisiä varhaiskasvatuspalveluja. Näistä puolet ilmoitti yksityisten palvelujen osuudeksi kunnan kaikista varhaiskasvatuspalveluista alle kymmenen prosenttia ja puolet yli kymmenen prosenttia. Vuonna 2015 toteutettuun kyselyyn vastasi 217 kuntaa, joten vastausprosentti oli 72.

Muutamaa kuntaa lukuun ottamatta kaikissa vastanneissa yli 10 000 asukkaan kunnissa on yksityistä varhaiskasvatusta. Toimijoiden määrällä mitattuna yleisin yksityisen varhaiskasvatustoiminnan muoto näyttäisi olevan yksityisen hoidon tuella toteutettu perhepäivähoito.

Selvityksessä arvioidaan, että yksityiset varhaiskasvatuspalvelut lisääntyvät tulevaisuudessa. Kunnat näkevät, että yksityiset palvelut ovat kustannustehokas ja perheiden valinnanvapautta lisäävä tapa tuottaa varhaiskasvatuspalveluja.

Kuntien arvioiden mukaan laatu kuitenkin vaihtelee. Huomiota tulee kiinnittää ennen kaikkea henkilöstön kelpoisuuksien toteutumiseen ja kasvatushenkilöstölle osoitettujen kasvatustehtävän ulkopuolisten työtehtävien, kuten siivous- ja keittiötyöt määrään. 

Myös lapsen tarpeenmukaisen erityisen tuen takaaminen nousi esille. Vastanneista kunnista 68 kertoi, ettei yksityinen palvelutuottaja vastaa erityisen tuen tarpeisiin.

– Jos kunta ostaa ostopalveluna, niin tämäkin palvelu pitää saada, muistuttaa Alila.

Yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen valvominen koetaan kunnissa haastavana. Kunnat toivovat selkeämpiä säädöksiä ja yhtenevämpiä käytäntöjä. Ilmoituksensa mukaan lähes 90 prosenttia yksityisiä palveluita käyttävistä kunnista valvoo yksityisiä palveluntuottajia tekemällä yhden ohjauskäynnin kerran vuodessa.

Selvitys oli esillä Yksityiset palvelut varhaiskasvatuksessa -seminaarissa  29.3. Helsingissä. Sen järjesti Suomen julkisten alojen ammattiliittojen EU-yhdistys Fipsu, jonka jäsen Tehy on.