Helteellä hoitaja rukoilee korkeampaa voimaa

Hoitajien kansliassa on +30 astetta lämmintä. Hiki valuu noroina pitkin selkää. Kanslian parista tuulettimesta ei ole juuri hyötyä. Ne pyörittävät kuumaa ilmaa nurkasta toiseen.

Yhden työvuoron aikana kuluu viisi litraa vettä ja urheilujuomaa. Osa siitä on työnantajan tarjoamaa kivennäisvettä. Silti jalat ja ajatukset tuntuvat liikkuvan osaston käytävällä kiitäessä normaalia hitaammin. Työvuoron jälkeen suojatyöasu on litimärkä hiestä.

Joka tunti tulisi pitää 10 minuutin jäähdyttelytauko, kun lämpötila on työpaikalla 28–33 °C, ja 15 minuuttia lämpötilan kohotessa sitä korkeammaksi. Arvaa, onnistuuko se hoitotyössä? Ei onnistu, koska erityisesti viikonloppuisin hoitotyö tehdään säästösyistä minimihoitajamäärällä.

Käytännössä neljän hoitajan aamuvuorossa tarvittaisiin tunnissa 40-60 minuuttia taukoja. Se tarkoittaa, että työnantaja voisi palkata potilaita pursuavalle osastolle ylimääräisen hoitaja tauottamaan vilvoittelijoita. Arvaa, onko hoitajilla tauottaja? Ei. Urheilusuorituksen tekevät hoitajat olisivat sen toki ansainneet.

Vaatetusta on oikeus poikkeuksellisesti vähentää. Hoitajat saavat käyttää omia kevyempiä vaatteita, koska työasuja ei ole ilmeisesti suunniteltu tällaisia lämpötiloja silmällä pitäen. Kuka vastaa siitä, että työvuorossa likaantuneet vaatteet eriteroiskeineen ja bakteereineen tulee pestyä? Hoitaja. Hän pesee omat vaatteensa kiltisti kotona. Omien vaatteiden käyttö kun on vain työnantajan ehdotus, ei määräys.

Ymmärrän, että tilanne on poikkeuksellinen. Ei helteelle voi mitään. Moni sanoo, että mitä hoitaja siinä taas voivottelee. Sairaat potilaat kärsivät lämmöstä hoitajaa enemmän. Se on aivan totta, ja heistä hoitajalla on suurin huoli. Siksi lämpötilan kohoaminen tarkoittaa työmäärän lisääntymistä.

Helteellä on pidettävä huolta potilaan riittävästä nesteytyksestä, vaihdettava hiestä märät liina- ja potilasvaatteet ja avustettava tai ohjattava potilaita useammin viileään suihkuun virkistymään. Lisäksi on oltava erityisen tarkka tiettyjen lääkkeiden vaikutusten seuraamisessa ja säilyttämisessä ja tulehdusherkissä hoitotoimenpiteissä, kuten haavahoidoissa. Se vaatisi jälleen lisää työaikaa ja koulutettuja käsipareja, joita ei ole. Hoitajien viilennystauot jäävät siitä syystä usein haaveiksi.

Tärkeää on, että sairaalassa kaikki työntekijät puhaltavat yhteen hiileen. Hoitajien ollessa korkeiden sisälämpötilojen vuoksi osittain poissa pelistä terveysalan suurimpana ammattiryhmänä, sitä rukoilee välillä hiljaa mielessään. Eikä aina sen korkeampia voimia, kuin työnantajaa ja kiinteistötekniikan väkeä. Sitä, että he tekevät parhaansa hoitohenkilökunnan ja potilaiden lämpöviihtyvyyden puolesta.

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.