Osastonhoitaja Niina Kokkola sanoo, että sote-asemalla asiasta sopiminen kävi näppärästi. Anni tekee vastaanottotyötä ja ajanvarauksiin voi yksinkertaisesti laittaa vartin pätkän kiinni.
”Äitinä ja esihenkilönä uskon, että imetystauolla on iso merkitys töihin palaavalle äidille. Olo ilman pumppaamista voi muuten olla tuskallinen. Haluan esihenkilönä nähdä ihmisen kokonaisuutena ja huomioida myös äitiyden.”
Niina kertoo, että hän aikoo jatkossa kysyä kaikilta hoitovapaalta palaavilta, tarvitsevatko he imetystaukoa.
Anni kalenius pumppasi maitoa ruokatunnin yhteydessä pukuhuoneessa.
”Mietin mahdollisia paikkoja ja päädyin pukuhuoneeseen. Se on päivällä rauhallinen paikka. Säilytin tarvikkeita pukukaapissa ja siitä oli lyhyt matka viedä maito taukotilan jääkaappiin.”
Annin puoliso oli kesän ja syksyn vauvan kanssa kotona, ja he pärjäsivät pumppaamisen vuoksi ilman korvikkeita. Tällä hetkellä Anni on vuorostaan hoitovapaalla.
”Onneksi imetys on sujunut hyvin. Harkitsimme myös, voisiko mieheni poiketa vauvan kanssa työpaikallani ja imettäisin siellä, mutta siinä olisi ollut ehkä liikaa säätöä, vaikka asummekin lähellä.”
Annista imetystauko helpotti töihin palaamista.
”Kannustan muitakin töihin palaavia äitejä kysymään imetystauosta. Tämä on hieno mahdollisuus. Äidinmaidossa on vasta-aineet ja muut tärkeydet. Meille syntyy toinen lapsi ensi vuonna ja aion hyödyntää tätä uudelleen.”
Imetyksen tuki ry myönsi vuoden 2025 Imetyksen edistämisen palkinnon Tehylle. Palkinto annettiin uraauurtavasta imetyksen edistämisestä työelämässä.
