Kuva: Unsplash

Hoitotyön lähijohtaja on nyt lujilla

Koronakriisi on tuonut esiin hoitotyön johtajien työn arvostuksen ja sen puutteen. Moni tuttu ja turvallinen työrutiini on mennyt hoitotyössä ja sen johtamisessa uusiksi. Poikkeusoloissa lähijohtajalta vaaditaan kysymyksiin vastauksia, joita hänellä ei heti ole. 

Jokainen voi vain kuvitella, miten lujilla hoitotyön lähijohtaja on. Poikkeusolojen hoitotyö on vaatinut, ja vaatii vielä pitkään, poikkeuksellisia järjestelyjä. Se tarkoittaa pitkää hoidettavien asioiden listaa pomon työpöydällä. Muuttuvia ohjeistuksia, poikkeustilojen rakentamista, henkilöstön perehdyttämistä, lomajärjestelyjä, työvälinehankintoja ja loputonta byrokratiorumbaa.

Järkyttävintä on varmasti niillä lähijohtajilla, jotka eivät ole saaneet riittävästi suojavälineitä hoitohenkilökunnan käyttöön. Ja niillä, joilta on lähtenyt yhtäkkiä kerralla kymmenittäin henkilökuntaa koronakaranteeniin, kun osaavista hoitajista on muutenkin ollut pula. Huoli on ollut syvää hoivakodeissakin, joissa vanhuksia on kuollut koronaviruspandemian seurauksena enemmän kuin muissa yksiköissä. 

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Hurjinta on kuulla, että montaa hoitotyön lähijohtajaa on vaadittu organisoimaan kriisitilanne muun työn ohessa. Sähköpostiin on kilahtanut jatkuvasti etäpalaverikutsuja, vaatimuksia heti tehtävistä töistä ja tiukkaamista, miksei asioita ole jo hoidettu. Ei ihme, että moni lähijohtaja kokee jääneensä koronamyrskyn silmään varsin yksin.

On hyvä muistaa, että poikkeusoloissakin jokaisen hoitotyötä koskevan virkamiespäätöksen vievät lopulta käytäntöön hoitajat ja heidän esimiehensä. Kriisitilanteessa joukkoja tulisi johtaa aina edestä. Jos vaatimukset lähijohtajille kasvavat liian suuriksi, hoitajien läsnä oleva johtaminen jää vain haaveeksi.

Mikä siis neuvoksi? Meidän on porukalla pidettävä huolta hoitotyön lähijohtajista ja heidän resursseistaan johtaa. Muistaa kysyä säännöllisesti, miten he jaksavat. Kannatella porukalla pomoa vaativassa tehtävässä. Ohjeistukset muuttuvat nopeasti, mikä vaikuttaa herkästi johtamisen kurssin muuttumiseen. Sen viestiminen selkeäsanaisesti hoitajille ei ole aina helppo tehtävä. Sitä on välillä osattava sietää.

En usko, että kovinkaan moni hoitotyön lähijohtaja kaipaa korona-arvomerkkejä rintapieleensä. He kaipaavat tukea siihen, että henkilöstö ja potilaat luotsataan mahdollisimman vähin haaverein koronakriisin jälkeiseen aikaan. He tarvitsevat sitä varten yhteen hitsautuneen työryhmän ja luotettavat päättäjät

Moni hoitotyön lähijohtaja on pyrkinyt hoitamaan hommansa nopeasti ja tehokkaasti, vaikka mielessä on myllertänyt. Erityisesti nuoret pomot ovat joutuneet varsinaiseen kriisijohtamisen tulikokeeseen. Uskon heidän selviävän mistä tahansa, kun he saavat COVID-19-pandemian hoidettua vihdoin kunnialla maaliin.

Lopuksi minulla on vielä kaksi asiaa jokaiselle hoitotyön lähijohtajalle. Ensimmäinen on kysymys. Kuinka sinä jaksat? Toinen on arvostuksen osoitus. Kiitos tekemästäsi poikkeuksellisesta työstä tässä historiallisen haastavassa tilanteessa.

Lue myös: Koronakriisi ei heti katoa hoitoalalta.

 

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.

Mainos
Mainos