Kuva: Canva

Hoitotyössä empaattisuus voi olla myös haitaksi

Osaan eläytyä vuorovaikutustilanteissa toisen ajatusmaailmaan, tunteisiin ja kokemuksiin. Psykiatrisen sairaanhoitajan työtä olisi mahdotonta tehdä ilman empatiataitoa. Mutta. Mielenterveyden hoitotyössä empaattisuus voi olla myös haitaksi.

Suosinko hoitotyössä vaikkapa itseni kaltaisia ihmisiä muiden potilaiden kustannuksella? Hoitotyössä vahva empaattisuus tai sen puuttuminen voi tehdä minusta helposti epätasa-arvoisen potilaitani kohtaan. Kykenenkö yhtäläiseen empatiaan hoitaessani esimerkiksi masentunutta syöpäsairasta tai masentunutta pedofiilia?

Rehellisesti sanottuna, en ihan aina kykene tarpeeksi säätelemään ja rajaamaan empatiaani. Onko se hoitotyössä inhimillistä, ammattitaidottomuutta vai hoitovirhe? Mene ja tiedä, mutta yliempaattisuuteen voi mielenterveyden hoitotyössä uupua. Sen tiedän kokemuksesta.

Empatiataidon avulla ymmärrän senkin, minkälainen loukkaus koskettaa toista syvästi. Voisin terävällä empatiakielelläni tietoisesti loukata, manipuloida tai käyttää valtaani potilaaseen. Pyrin parhaani mukaan siihen, ettei niin käy.

Hoitotyössä empaattisuus voi olla erityisesti haitaksi, jollei se ole osa myötätuntoisuutta. Empatian kokemuksesta kun ei välttämättä vielä seuraa mitään. Myötätunto puolestaan johtaa toimintaan toisen kärsimyksen lievittämiseksi.

Tunnekolikolla on siis kaksi puolta. Myötätunto ei voi automaattisesti ohjata sairaanhoitajan työtä. Toisaalta haastavia tunteita kokiessa ei voi jäätyä. Hoitotyö ei voi jäädä tekemättä, vaikka oma mieli olisi pakahtua tunnekuormasta.

Onneksi empatiataitoa ja myötätuntoista toimintaa voi oppia. Yli kaksi vuosikymmentä myöhemmin opettelen edelleen taitoa jotenkin säädellä molempia työssäni. Mielenterveyden hoitotyössä tarvitaan myös lempeää ja oman mielen rajoja tarkkailevaa itsemyötätuntoa. En ole varma, onko aina ja loputtomasti empaattista ja myötätuntoista hoitajaa edes olemassa. 

Olen myös huomannut, että empaattisella johtamisella on suuri merkitys jaksamiselleni sairaanhoitajan työssä. Esimerkiksi pelkkä empatian ilmaiseminen pitkään mieltä kuormittavaa hoitotyötä tehdessä ei kauaa lämmitä. Siksi olen antanut itselleni luvan odottaa esihenkilöiltäni konkreettisia myötätuntoisia tekoja.

Myötätunto ei siis ole työpaikalla hyve, kyky tai ominaisuus. Se on yhteinen prosessi, jossa toisen ihmisen taakkaan eläydytään. Kokemuksen perusteella motivoidutaan taakan jakamiseen ja lievittämiseen. Siitä syntyvät ymmärtävät kohtaamiset, raikas työilmapiiri ja potilaalle merkityksellinen hoitotyö.

Lue myös: Hoitaja tarvitsee työssään mestaritason resilienssiä

 

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.