Kuva: Magdeleine

Kiitos, suuresti ihailemani kollega

Onko urallasi ollut kollega, joka on nähnyt potentiaalisi hoitajana muita paremmin? Osa vastaa kysymykseen myöntävästi heti, osa usein hetken mietittyään. Minulla on.

Oman urani varrelta muistan useammankin tällaisen kollegan. Sen käytännön harjoittelun ohjaajan, joka jaksoi kärsivällisesti kerrata samat asiat yhä uudelleen. Ja sen esimiehen, joka ymmärsi ja antoi tilaa kasvaa sairaanhoitajan ammattiin. Sen kollegan, joka riensi apuun aina silloin, kun omat kädet eivät riittäneet työmäärään nähden.

Kaikki nämä ihmiset ovat jääneet lähtemättömästi mieleeni. He ovat ikään kuin helmiä hoitotyön uran kaulaketjussa. Heidän kanssaan jaetut hetket ovat kokemuksia nähdyksi tulemisesta, voimien loppumisesta ja voimaantumisesta. Siitä, miten kollega nousee turvallisesti, herkästi ja tukien viereesi seisomaan. On kuin vankan tammen kaarna jota vasten nojata, kun luulet jääneesi hoitotyössäsi aivan yksin.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Näihin henkilöihin liittyy usein arvokkaita hoitotyön tilanteita, jotka nekin ovat muistoissani vahvasti läsnä. Tällainen tilanne on ollut usein sairaanhoitajan uralla kasvunpaikka. Eräänlainen virstanpylväs, jossa yksi ihminen on ymmärtänyt minua muita kollegoitani viisaammin. Hän on osoittanut sen sanoin, teoin tai olemalla vain hiljaa vieressä. Kuten silloin, kun potilaani kuoli ja olin vielä kokematon sairaanhoitajan verso.

Nämä ovat tärkeitä kokemuksia, joista ei puhuta hoitajien kesken tarpeeksi. Itse olen siihen syyllinen huokaistessani hiljaa mielessäni, että onneksi tuo työkaveri oli tänään työparini. En mainitse riittävän usein niitä hoitotyön arkisia sankareita, joita ihailen ja katson ylöspäin. Niitä viisaita ja osaavia kollegoita, joista olen hoitotaidoissa ja osaamisessa mitattuna valovuoden päässä.

Mutta tällaisen ihmisen kiittäminen vaatii oikeanlaista hetkeä ja tunnelmaa. Viestiään ei voi sanoa kiireessä tai missä tahansa tilanteessa. Toisaalta, ei se vaadi aina osakseen juhlapuheita, hopealautasta tai kukkapuskaa. Sanojen on vain tultava spontaanisti, rehellisesti ja sydämestä.

Olen useasti maininnut sairaanhoitajan ammatin olevan maailman paras ammatti. Hoitotyössä tosin ei olisi mieltä ilman kollegoita joita ihailla. Kiitos siis sinulle, suuresti ihailemani kollega.

                             

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.