Mikä hoitotyössä on niin mahtavaa?

Aika paljon tulee nostettua esiin hoitotyöstä epäkohtia. Vastareaktio on usein, miksi sitten teet hoitotyötä, jos kaikki on niin kamalaa. Se, että nostaa esiin epäkohtia ei tarkoita sitä, että kaikki olisi huonosti. Mielestäni huonoista ja rumistakin käytännöistä pitää kyetä puhumaan rehellisesti ja tarkkanäköisesti. Siten voidaan perustellen kiillottaa esiin se, mihin tulisi pyrkiä tai mikä hoitotyössä sujuu hyvin.

Mikä hoitotyössä sitten on niin mahtavaa? Ensimmäisenä tulevat mieleen potilaat. Se, hetki minkä auttaessaan kulkee toisen ihmisen matkassa. Hoitotyö on rohkeutta tehdä työtä, jossa toinen ihminen päästä sinut iholleen ja osaksi kipuaan. Siksi on palkitsevaa nähdä toipuminen, hoitotyön tehoaminen tai vaikkapa henkeä uhanneen tilan pysyminen vakaana.

Toiseksi tulevat mieleen työkaverit. Hoitotyössä tapaa monenlaisia kollegoita, mutta jokin meitä aina yhdistää. Yleensä se on omanlaisensa hoitajahuumori, tekemisen meininki ja loputon kiinnostus ihmistä, terveyttä ja sairauksien hoitamista kohtaan. On mielenkiintoista seurata ihaillen, miten monella tavoin työkaverit voivat toteuttaa hyvää hoitotyötä inhimillisen hädän keskellä. Sairaanhoitajana kun tiedän, etten ole koskaan kollegoistani paras, vaan aina on joku minua parempi.

On hoitotyössä myös tietynlaista lumoa ja seikkailuhenkeä. Potilaiden tilanne kun on aina ainutlaatuinen ja oman osaamisen sopeuttaminen siihen haastavaa. Siksi hoitotyössä ei tule koskaan valmiiksi ja tietynlaisesta keskeneräisyydestä on osattava pelotta nauttia.

Olen aiemmin kuvannut, miten käteni ovat sairaanhoitajana koskettaneet monenlaisia ihmiskohtaloita. Ne ovat pesseet vastasyntyneen ja silittäneet kuolevan poskea. Jatkuva uuden oppiminen ja teorian soveltaminen, toisen ihmisen hyväksi aivan vimeiseen henkäykseen saakka, on loputtomasti kiehtovaa.

Monen mielestä edellä kertomani asiat ovat itsestään selviä. He korostavat, miten heidän työnsä on yhtä tärkeää tai tärkeämpää kuin hoitotyö. Voin vain omasta puolestani vastata, että sairaanhoitajan työ on maailman paras ammatti. Se ei ole minulta pois, jos joku tuntee samanlaista paloa omaa työtään kohtaan.

Aina ei muisteta ajatelle kovin syvällisesti, miten monin tavoin merkittävää ja toivoa antavaa hoitajan työ on autettavalle ja hänen läheisilleen. Ylevä ajatukseni onkin, että hoitotyö on korvaamatonta kansanterveydelle ja kansantaloudelle. Siksi siitä hyötyvät tavalla tai toisella kaikki. Rahan määritellessä rautaisin ottein elämää ja kuolemaa, oma ammattiryhmäni puolustaa lujasti myös pehmeitä arvoja.

Minulla on työssäni mahdollisuus puolustaa ajatusta, että ihminen saa olla itselleen armollinen, levätä, toipua ja hänellä on niin tehdessään oikeus ihmisarvoiseen kohtaamiseen. Inhimillisen kohtaamisen ja hoitamisen tulee olla kaikkea muuta kuin sen kysymistä, mikä on ihmisen hinta euroissa. Onnistuessaan arvostava ja inhimillinen hoitotyö on siksi korvaamaton, korjaava ja kuntouttava kokemus monelle ihmiselle.

Osa hoitajavanhemmista sanoo vähän kieli poskessa tai vakavissaan, ettei suosittelisi hoitotyötä lapsilleen. Itse olen eri mieltä. Toivon rinnalleni nuoria, jotka ovat valmiita muuttamaan hoitotyön entistä paremmaksi. Sellaisia kollegoita, joilla on sitkeästi energiaa kehittäää, oppia, tutkia, opettaa ja pitää hoitajien oikeuksista tiukasti huolta.

Tervetuloa hoitoalalle ne, jotka taipumatta vaativat, että hyvästä hoitotyöstä tulee maksaa reilusti. Ja niitä, joiden mielestä hoitotyö on maailman parasta työtä. Olette tärkeitä ja teitä tarvitaan. Parhaimmillaan hoitotyö on mahtavaa ja te teette siitä totta.

Lue myös: Ajatuksia hoitotyöstä, jota moni ei ikinä tekisi.

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.