Moni menee metsään tervehtymään

Kuvateksti
kuva: Kuvia Suomesta / Joona Kotilainen

Sydän tykyttää, verenpaine nousee, lihakset jännittyvät ja koet stressiä? Mene metsään. Mitä isompi ja hiljaisempi metsä, sen parempi vaikutus sillä saattaa olla ihmisen kehoon ja mieleen. Metsän luonnolliset värit, puhdas ilma ja rauha elvyttävät mieltä ja ohjaavat ajatuksia pois oireista.

Metsässä ei tarvitse varsinaisesti tehdä mitään. Jo puolen tunnin turvallinen metsän siimeksessä samoilu vaikuttaa ihmiseen tietoisesti ja tiedostomatta. Metsässä liikkuminen on muun muassa hyvää ja monipuolista liikuntaa ja edistää unenlaatua. Siksi sitä on hyödynnetty osana terveysohjelmia, kuten painonhallinnassa ja madaltuneen mielialan hoidossa.

Monet lääkeaineet ja jalostetut elintarvikkeetkin ovat löytyneet luonnosta. Esimerkiksi kuusi sisältää HMR-lignaania, joka on vahva antioksidantti ja pihkasalva on hyvä vaihtoehto haavojen hoidossa. Tulevaisuudessa endofyyttisienistä löydettäviä yhdisteitä voidaan suurella todennäköisyydellä hyödyntää lääkkeiden lähtöaineina tai uusina lääkkeinä. Terveysvaikutuksia sisältävä margariini sai alkunsa puhdistetusta sitosterolista eli ”kasvien kolesterolista”. Sokerialkoholin, ksylitolin, taas todettiin aikoinaan vaikuttavan suotuisasti hammaskarieksen ehkäisyyn.

Suomen metsät ovat pullollaan terveellisiä marjoja, sieniä ja villivihanneksia. Muun muassa mustikan sisältämät antosyaani-nimiset fenoliset yhdisteet auttavat krooniseen tulehdukseen ja lakalla on hyviä vaikutuksia suoliston toimintaan. Jokainen voi kerätä nämä terveyspommit ilmaiseksi puhtaasta luonnosta ruokapöytäänsä. On mielenkiintoinen ajatus, että osa vastustuskyvystämme löytyy luonnosta. Siksi allergioiden lisääntymisellä ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä näyttäisi olevan yhteys toisiinsa.

Sote-uudistuksen kynnyksellä olisi mielenkiintoista tutkia, millaisia kustannussäästöjä luonnon käytöllä voitaisiin saada sosiaali- ja terveyspalveluissa aikaan. Voisimme kenties puhua terveysmetsästä ja sen vaikutuksista erityisesti kansansairauksien ennaltaehkäisyyn. Teknologian hyödyntämisen ohella voisimme vahvistaa entisestään lasten ja nuorten luontosuhdetta osana kasvatusta ja kouluopetusta.

Muuttoliike kaupunkeihin ja viime kesän helteet saavat nekin miettimään kaupunkien viheralueiden ja metsien merkitystä. Runsas kasvillisuus viilentää kaupunkeja helleaaltojen aikana. Kaupunkien hiljaisimmat alueet ovat usein juuri luonnonympäristöjä tai suuria viheralueita. Ne virkistävät mieltä ja suojaavat melusaasteelta.

Metsän terveyttä edistäviä vaikutuksia tulisi siis tutkia ja hyödyntää aiempaa huomattavasti enemmän. Tieteellinen näyttö on puutteellista vaikkapa siitä, onko juuri luonnossa harrastettu liikunta verrattuna sisäliikuntatiloihin erityisen hyödyllistä terveydelle. Terveyden hoidossa tulisi pohtia aiempaa enemmän, kuinka kauan luonnon vaikutukset terveydelle ja hyvinvoinnille kenties kestävät. Harvalle luonnosta tai luonnon elementeistä on kuitenkaan suoranaista haittaa, siksi moni menee metsään tervehtymään.  

Hyvää Suomen luonnon päivää!

 

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.