Tulevaisuusasiantuntija korostaa unelmoinnin tärkeyttä. Tehyläisten haaveissa hän näkee kaksi toisistaan erottuvaa ryhmää.
”Unelmat ja niihin liittyvä tulevaisuudenusko ovat henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kivijalka”, sanoo tulevaisuusasiantuntija Otto Tähkäpää.
Mutta mitä jos ihmisellä ei ole unelmia?
”Se on surullista. Sellainen ihminen on lannistunut. Unelmat ovat yksi syy ponnistaa elämässä eteenpäin. Ne tuovat elämään mielekkyyttä, ja on tärkeää edetä niitä kohti. Jo pelkkä unelmointi on voimaannuttavaa.”
Tähkäpään mukaan unelmointi on taito, jota voi harjoitella. Jos vanhat unelmat sortuvat, ihminen voi unelmoida uusia. Tähkäpää ottaa esimerkiksi ihmisen, joka on toteuttanut unelmaansa juoksemalla maratoneja. Kun jalka menee sellaiseen kuntoon, ettei sillä pysty enää juoksemaan, pitää miettiä korvaavia vaihtoehtoja. Kävisikö pyöräily, hiihto tai uinti?
”Jos pitää kiinni juoksemista, unelmaa ei pysty toteuttamaan. Mutta jos huomaa, että perimmäinen unelma onkin liikunnan harrastaminen, pyöräily voi tuntua hyvältä vaihtoehdolta.”
Moni ihmettelee, miten nopeasti maailma ympärillämme on muuttunut. Samalla usein unohdamme, että myös omat unelmamme ovat muuttuneet. Syntyy ajatusvinouma, johon syyllistyvät kaikenikäiset.
”Kun ihmisiltä kysytään, mistä he ovat unelmoineet kymmenen vuotta sitten, he kertovat unelmien aina muuttuneen. Silti he uskovat, että kymmenen vuoden päästä unelmat ovat samoja kuin nyt, vaikka silloin ne ovat taas muuttuneet.”
Usein myös ajatellaan, että nykynuorten unelmat poikkeavat aiempien sukupolvien unelmista. Tähkäpään mukaan tämä ei pidä paikkaansa.
”Nuorten unelmat ovat usein tavanomaisia, konservatiivisia – perhe, työ ja talo järven rannalla.”
Nuoret pohtivat ilmastonmuutosta enemmän kuin muut. He unelmoivat elinkelpoisesta planeetasta.
Toki elämänvaiheet vaikuttavat unelmiin. Nuoret haaveilevat tyypillisesti enemmän työn merkityksellisyydestä, kun taas keski-iässä monella on lapsia ja asuntolainaa, jolloin palkan merkitys kasvaa.
Viime vuosina ajattelua ovat muokanneet monet kriisit. Nuoret ovat joutuneet kohtaamaan finanssi-, ilmasto- ja koronakriisin seuraukset ja nyt viimeisimpänä Ukrainan sodan.
”Ilmastonmuutosta nuoret pohtivat enemmän kuin muut. He unelmoivat elinkelpoisesta planeetasta.”
Monelle unelmat liittyvät varsin arkipäiväisiin asioihin. Ruuhkavuosissa kiiruhtava hoitaja voi unelmoida mielekkäästä arjesta ja siitä, että selviäisi elämiseen liittyvistä peruskuluista.
”Kun unelmissa mennään syvemmälle, kaikkien toiveita yhdistävät terveys, rauhallinen elämä ja aika lähimmäisten kanssa”, Tähkäpää sanoo.
Tehy-lehti tiedusteli tehyläisten unelmia verkkokyselyllä, johon tuli pitkälti toista sataa vastausta. Tähkäpää näkee vastauksissa kaksi toisistaan erottuvaa ryhmää. Toiseen kuuluvat esimerkiksi unelma lomamatkasta tai maastopyöräilyreissusta Lappiin.
”Nämä kuulostavat unelmilta, jotka todennäköisesti toteutuvat lähitulevaisuudessa.”
Toiseen ryhmään kuuluvat unelmat, jotka vaativat elämänmuutoksen. Mielessä voi siintää esimerkiksi muutto Espanjaan, Kreikkaan tai vielä kauemmaksi.
”Tällaisen unelman ei ole välttämättä edes tarkoitus toteutua. Sen päätarkoitus voi olla antaa voimaa ja energiaa.”
Tehyläisten vastauksissa toistuvat itsensä toteuttamiseen liittyvät unelmat. Moni haaveilee esimerkiksi vanhan harrastuksen henkiin herättämisestä. Unelmissa on mukana myös annos eskapismia eli todellisuuspakoa.
”Hoitajien arkityö on niin kiireistä, että moni unelmoi rauhasta, rentoudesta ja itsensä toteuttamisesta.”
Tähkäpää muistuttaa, että unelmien suhteen kannattaa olla rehellinen ennen kaikkea itselleen.
”Jos unelma ei ole realistinen, ajatusten jumittaminen vaikkapa Kreikkaan muuttoon voi olla jopa vahingollista.”
Ei kannata myöskään ajatella, että toteuttaa unelmansa vasta sitten, kun pääsee eläkkeelle. Tähkäpää pitää surullisena, jos ihminen ei osaa hakeutua pois elämäntilanteesta tai ammatista, jossa ei viihdy. Liian moni sortuu hänen mielestään ajattelemaan, että koska olen valintani aikoinaan tehnyt, elämä kulkee samaa rataa loppuun asti.
”Muutokset pitää tehdä tässä hetkessä. Koskaan ei ole liian myöhäistä.”
Ihmiselle on tyypillistä siirtää päätöstä eteenpäin. Skaala päätettävistä asioista kulkee huoneen siivoamisesta ilmastonmuutokseen reagoimiseen. Kumpaakin on helppo lykätä tuonnemmaksi. Samalla tavalla elämäntilanteeseensa tyytymättömän voi olla vaikea tarttua toimeen.
”Mutta muutoksen tekemisestä tulee helpompaa, kun on unelma”, Tähkäpää kannustaa.
Auto, tietokone, tasa-arvo, demokratia. Ne kaikki ovat olleet aikansa utopioita. Niitä kaikkia on pidetty naurettavina ja niiden toteutumista mahdottomana.
”Emme voi siis varmuudella tietää, mikä on mahdollista ja mikä mahdotonta. Sen historia on moneen kertaan osoittanut. Epätodennäköinen voi olla mahdollista.”
Kriisit ja niihin reagointi – viimeisimpänä Venäjän hyökkäys Ukrainaan – ovat osoittaneet, kuinka mahdottomana pidettyjä asioita on alettu pohtia uudelleen. Venäjään kohdistuvat pakotteet ovat saaneet etsimään keinoja myös ilmastonmuutoksen jarruttamiseen. Länsimaissa on alettu hakea vaihtoehtoisia energiamuotoja Venäjältä tuotaville fossiilisille polttoaineille.
On naurettavaa pitää utopioita naurettavina.
Tähkäpää painottaa, että unelmointi on taito, jota voi harjoitella ja kehittää. Itselleen kannattaa selvittää, millaisena näkee ympäröivän maailman ja itsensä ihmisenä.
”Silloin voi oivaltaa ne asiat, joiden ajattelee rajoittavan itseään. Ohjeeni on: Unohda, mitä ympärillä on. Kysy sen sijaan, mitä jos...”
Unelmattomuus on Tähkäpään mukaan nykyajan vitsaus. Jos vaikkapa poliitikko visioi, että työviikko olisi tulevaisuudessa nelipäiväinen tai työpäivä kuusituntinen, ajatukset tyrmätään herkästi naurettavina utopioina.
”On naurettavaa pitää utopioita naurettavina. Unelmat ja utopiat ovat ihmisen ja yhteiskunnan ydintä. Jos niitä ei ole, meillä ei ole mitään.”
Etelän auringosta
”Matkustelusta ja uusista elämyksistä. Maantiede ja eri kulttuurit ovat kiinnostaneet minua aina. Edesmennyt tätini matkusti paljon, ja hän on toiminut innoittajanani ja esikuvanani. Halu kokea uusia asioita on osa uteliasta luonteenlaatuani. Matkustamalla opin ehkä ymmärtämään paremmin muita ihmisiä.”
”Muutosta Espanjan Aurinkorannikolle talviksi. Aurinko helpottaisi omaa oloa ja elämää lasten kanssa. Tulisi liikuttua erityislapsen kanssa enemmän, kun lumi ja pakkanen eivät olisi esteenä. Ensimmäinen käynti Espanjassa 2008 jätti palan sydäntä sinne. Kuusi reissua takana ja seitsemättä odotan kovasti.”
”Bora Boran turkoosi vesi ikkunan takana, bikinit päällä aamusta iltaan ja snorkkeli hollilla koko ajan. Hyvä kirja ja leveä lierihattu sekä vadillinen tuoreita hedelmiä joka päivä. Delfiinejä aamuauringossa ja merikilpikonnia niiden luonnollisessa ympäristössä. Siinä se, paratiisin alku.”
Lomailusta Suomessa
”Road trip -matkasta ympäri Suomen. Tykkäämme reissata perheen kanssa kotimaassa, ja kesäisin olemme tehneet täsmäreissuja eri kohteisiin. Suomessa on paljon ihania paikkoja, jotka ovat vielä näkemättä.”
”Säästän rahaa, jotta voin ostaa metsää ja suojella sen. Silloin olisi aina oma paikka, minne mennä nauttimaan luonnosta, joka säilyy koskemattomana.”
”Haluaisin viettää yhden vuoden Lapissa. Kokea sen tummimman kaamoksen, valkoisen joulun, kirkastuvan kevään ja lopulta intensiivisen kesän.”
”Unelmoin maastopyöräilystä Lapin tuntureilla. En tiedä, mistä tämä unelma kehkeytyi, mutta aion toteuttaa sen lähivuosina.”
”Olen haaveillut pitkään asuntovaunusta, jonka remppaisin ihanan värikkääksi. Saisimme lisätilaa mökille ja oman paikan vanhempien luona.”
”Olisi ihanaa päästä ostamaan tuliterä Fiat 500 kaikilla herkuilla. Sillä on ollut paikka sydämessäni teini-iästä lähtien.”
Että saisi olla vain
”Unelmoin kiireettömästä ja stressittömästä elämästä. Ajasta, jolloin voisin tehdä asioita itseni hyväksi. Työ vie liian suuren osan energiasta.”
”Unelmoin siitä, että saan laukata hevosella isolla pellolla. Unelmani taitaa perustua lapsena näkemiini elokuviin, joissa ratsastettiin lujaa pellolla tai maantietä pitkin.”
”Pyörälenkeistä maantiepyörälläni aurinkoisina kesän arkivapaapäivinä.”
Luovasta tekemisestä
”Unelmoin villapaitojen neulomisesta ja jättimäisistä huonekasveista. Neulominen ja kasvien hoitaminen on meditatiivista ja hyödyllistä.”
”Haaveilen kirjan kirjoittamisesta. Myös valokuvaamiseen liittyy haaveita. Runokirja, joka on kuvitettu omilla luontokuvillani, on yksi haaveistani.”
”Unelmoin opiskelupaikasta Helsingin yliopistossa.”
”Musiikin tekemisestä. Unelmoin, että voisin elättää itseni edes osa-aikaisesti esittämällä musiikkia bändin kanssa.”
”Toivon lottovoittoa. Vanhustenhoito on nykyään ala-arvoista. Haluaisin perustaa hoitokodin, jossa vanhuksista välitettäisiin.”
Ajasta läheisille ja itselle
”Kuopukseni oli pitkään toivottu ja yritetty. Syntymä oli rankka. Hän jäänee perheemme kuopukseksi, joten haluaisin olla hänen kanssaan mahdollisimman kauan kotona. Kotihoidontuki ei vain sitä mahdollista.”
”Koirani kuoli vuonna 2020. Kaipaan uutta koirakaveria.”
”Unelmoin, että puolisoni toipuisi mielenterveysongelmistaan, saisin asuntolainan maksettua ja minulla olisi iso kirjahylly, jonka voisin täyttää kirjoilla ja sarjakuvilla. Rakastan miestäni, elinpiiriämme ja lukemista.”
”Unelmoin mielenrauhasta, kiireettömistä aamuista, mökkisaunasta, auringon lämmöstä iholla, lapsenlapsien seurasta, meren kohinasta, illanvietoista ystävien kanssa, pysäyttävistä lukukokemuksista, maailman kauneudesta, taide-elämyksistä ja virkeästä ikääntymisestä. Unelmani ovat tärkeitä ehkä siksi, että ne ovat osin saavuttamatta.”
Vastaukset on kerätty Tehy-lehden verkkosivuilla julkaistusta kyselystä.
