Hoitajaksi etänä? Lue psykologin vinkit monimuoto-opiskeluun

Yhä useampi suorittaa sote-alan tutkinnon monimuoto-opintoina. Opiskelu vaatii huolellista suunnittelua – varsinkin jos käy samalla töissä ja kotona on perhe.

Kuvateksti
Moni tekee monimuoto-opintoja työn ja perhe-elämän rinnalla.
Kuva: Pia Holm

Monimuoto-opiskelu on joustavaa, mutta se ei onnistu ilman hyvää suunnittelua. Moni tekee monimuoto-opintoja työn ja perhe-elämän rinnalla, jolloin kuormitus saattaa kasvaa liian suureksi.

”Elämässä voi tulla haastavia tilanteita esimerkiksi lasten kanssa. Työpaikalle saattaa alkaa yt-neuvottelut. Kaikki tämä aiheuttaa kuormitusta, joka lisää uupumisriskiä. Kun päättää aloittaa opinnot, joutuu tekemään rajauksia. Siitä lähdetään liikkeelle”, sanoo Metropolian opintopsykologi Noora Mononen.

Monimuoto-opiskelussa yhdistetään erilaisia opiskelutapoja. Itsenäinen ja verkossa tapahtuva opiskelu korostuvat, mutta opintoihin kuuluu myös lähiopetusta. Sitä on tyypillisesti muutamana päivänä kuukaudessa. Vaihtoehtoisesti lähiopetus voidaan järjestää jaksoittain. Lähiopetuksen lisäksi opetuksessa hyödynnetään esimerkiksi videoluentoja, verkko-oppimisympäristöjä ja muita digitaalisia materiaaleja.

Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy

Kokonaiskuormitus ratkaisee

Monimuoto-opetus on nykyään yleistä niin ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakouluissa, aikuiskoulutuksessa kuin täydennyskoulutuksissakin. Sen suosio on kasvussa. Viime vuonna Suomessa oli reilut 44 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa, joista noin 16 000 teki monimuoto-opintoja.

Suosio on kasvanut myös sote-alan opinnoissa, vaikka ala ei ole monimuoto-opiskelun uranuurtaja.

”Esimerkiksi liiketalouden puolella monimuoto-opiskelulla on pitkät perinteet. Sote-alalla muutos saattoi vauhdittua, kun korona-aika pakotti siirtymään verkko-opetukseen”, Noora Mononen pohtii.

Monimuoto-opiskelu sopii etenkin sellaiselle, joka käy opintojen ohella töissä. Työn lisäksi opiskelijalla voi olla perhettä, mikä usein puoltaa monimuoto-opintojen valitsemista. Jotkut suosivat tätä opintotapaa siksi, etteivät halua muuttaa opintojen vuoksi toiselle paikkakunnalle.

”Tässäkin on tapahtunut muutos. Ennen opintojen lähtökohtana olivat kokopäiväopinnot ja muutto.”

On hyvä miettiä realistisesti, kuinka paljon opintojen ohessa jaksaa tehdä töitä.

Sote-alan opinnoissa on kuitenkin yksi merkittävä asia, joka ei ole muuttunut: pitkät harjoittelujaksot.

”6–10 viikon harjoittelujaksoja on tutkinnosta riippuen keskimäärin 1–3 kertaa vuodessa. Tämä on hyvä ottaa huomioon, kun suunnittelee opintojaan.”

Monimuoto-opinnot vaativat ylipäätään pitkäjänteistä suunnittelua. Työssäkäyvien on syytä neuvotella opintojärjestelyistä hyvissä ajoin myös työnantajan kanssa.

Mononen muistuttaa, että tutkinnon laajuus on sama – teki sen ohella töitä tai ei.

”On hyvä miettiä realistisesti, kuinka paljon opintojen ohessa jaksaa tehdä töitä.”

Mononen on myös huomannut, että jotkut työssä käyvät opiskelijat saattavat ottaa paineita opiskeluun työpaikaltaan. Näin voi käydä varsinkin silloin, kun opinnäytetyö tehdään työnantajalle.

”Painetta voi tulla, jos ajattelee, että työntekijän kuuluisi jotenkin todistaa opintojen hyödyllisyys työnantajalle.”

Rahahuolia ja yksinäisyyttä

Noora Mononen on huomannut, että opiskelijoiden huoli taloudestaan on lisääntynyt parin viime vuoden aikana. Opintoja rahoitetaan usein opintolainalla.

”Lainarahalla opiskellessa on pidettävä kiinni tavoitteesta, mikä voi uuvuttaa.”

Perhe luo opiskeluun oman paineensa. Lapset luovat elämälle reunaehdot, jotka eivät juurikaan jousta.

”Kun mukana on monta elämänpalikkaa, voi stressaantua. Aikuisopiskelijalla voi olla välillä tiukkaa arjessa. Stressaantuneena mielen joustavuus kapenee ja aivot tunnistavat vaaroja herkemmin kaikkialla.”

Kannattaa rakentaa rutiineja ja luoda omia opintopiirejä.

Yksi suuri mörkö näyttää olevan opinnäytetyön tekeminen.

”Sen tekeminen saattaa aiheuttaa kirjoittamisahdistusta, epävarmuutta ja vaikeutta sietää keskeneräisyyttä. Opinnäyte voikin olla helpompi saada maaliin parin kanssa kuin yksin.”

Aikaansaamisen paineet voivat muutenkin korostua kotona yksin opiskellessa.

”Joku pystyy nauttimaan yksin opiskelusta. Hänellä sosiaalisten suhteiden tarpeen täyttää kenties lapsiperhe-elämä, mutta moni kokee yksin opiskelun puuduttavaksi. Tarvitsemme sosiaalista yhteyttä muihin.”

Mononen muistuttaa, että uudessa ympäristössä ihminen joutuu opettelemaan uusia taitoja ja rutiineja. Opiskellessa korostuvat aikataulut ja ryhmätöistä sopiminen ja niiden tekeminen.

”Kannattaa rakentaa rutiineja ja luoda omia opintopiirejä.”

Mononen kannustaa pitämään yhteyttä opiskelukavereihin. Opintoihin liittyvistä kysymyksistä voi keskustella verkossakin, ja kasvokkain voi tavata vaikka oppilaitoksen kampuksella.

Apua tarjolla

Opintopsykologina Noora Mononen kohtaa opiskelijoita Metropolian opiskeluhyvinvointipalveluissa. Ensimmäinen vastaanottoaika järjestyy hänelle yleensä viimeistään seuraavalle viikolle. Tapaamisia on yleensä 1–5. Myös erilaiset vertaistukiryhmät ovat hyvä apu, kun opinnot eivät tunnu etenevän suunnitellulla tavalla.

Mielenterveyspuolen ongelmiin tukea voi hakea Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöltä. Jos on työsuhteessa, käytössä on myös työterveyshuolto.

Somen ja muiden medioiden seuraamista kannattaa rajata.

Opiskeluajan ongelmia voi ehkäistä Monosen mukaan sillä, että perehtyy huolella tulevaan. Tutkinto-ohjelmassa kerrotaan, mitä opinnoissa vaaditaan, kun ottaa opiskelupaikan vastaan.

”Mitä opiskelu vaatii? Mitkä ovat kriteerit ja kuinka paljon pitää esimerkiksi olla kampuksella? Nämä asiat selviävät, kun lukee tutkinto-ohjelman tiedot huolella. Esimerkiksi sairaanhoitajan opinnoissa on edettävä tietyssä järjestyksessä, jotta pääsee eteenpäin käytännön harjoitteluihin.”

Opintojen suunnittelussa auttavat opinto-ohjaajat ja HOPS-ohjaajat. Apua voi kysyä myös tutkinto-ohjelman yhteyshenkilöksi nimetyltä henkilöltä.

Rajaa somea

Sotia, kriisejä, kaikenlaista kaaosta. Maailman tilanne ja siitä kertovat huolestuttavat uutiset vaikuttavat yhä enemmän myös opiskelijoiden elämään.

Mononen muistuttaa, että somen ja muiden medioiden seuraamista kannattaa rajata. Kaikkea ei tarvitse ottaa aina vastaan. Itseään säästääkseen voi valita, mitä lukee, katsoo tai kuuntelee ja milloin sen tekee.

”Me ihmiset olemme laumaeläimiä. Kannattaa keskittyä siihen omaan pieneen yhteisöönsä, jossa voi vaikuttaa. Sen yhteisön vahvistaminen on turvatankkausta.”

Piirroskuva, jossa opiskelua ja ihmishahmoja.
Opiskelukavereihin kannattaa pitää monimuoto-opinnoissa aktiivisesti yhteyttä.
Kuva:
Pia Holm

Monimuoto-opiskelun erityisvaatimukset

1. Ajanhallinta. Priorisointi ja opintojen suunnittelu on monimuoto-opinnoissa erityisen tärkeää. Opiskelija vastaa etenemisestään itsenäisesti. 

2. Motivaatio. Koska opettajiin ja opiskelukavereihin ei ole välttämättä päivittäistä kontaktia, opiskelijan täytyy olla itseohjautuva ja hän tarvitsee vahvan motivaation. Monilla on myös muita sitoumuksia, kuten perhe ja työ, jotka kuormittavat.

3. Digitaidot. Verkkoympäristöjen ja digialustojen hallinta on välttämätöntä. Tietotekniset haasteet voivat lisätä kuormitusta.

4. Yhteisöllisyys. Monimuoto-opiskelu saattaa käydä yksinäiseksi. Ryhmän tai vertaisten puute voi vaikuttaa jaksamiseen ja sitoutumiseen. Opiskelukavereihin kannattaa olla aktiivisesti yhteydessä, myös verkossa.