Mononen on myös huomannut, että jotkut työssä käyvät opiskelijat saattavat ottaa paineita opiskeluun työpaikaltaan. Näin voi käydä varsinkin silloin, kun opinnäytetyö tehdään työnantajalle.
”Painetta voi tulla, jos ajattelee, että työntekijän kuuluisi jotenkin todistaa opintojen hyödyllisyys työnantajalle.”
Rahahuolia ja yksinäisyyttä
Noora Mononen on huomannut, että opiskelijoiden huoli taloudestaan on lisääntynyt parin viime vuoden aikana. Opintoja rahoitetaan usein opintolainalla.
”Lainarahalla opiskellessa on pidettävä kiinni tavoitteesta, mikä voi uuvuttaa.”
Perhe luo opiskeluun oman paineensa. Lapset luovat elämälle reunaehdot, jotka eivät juurikaan jousta.
”Kun mukana on monta elämänpalikkaa, voi stressaantua. Aikuisopiskelijalla voi olla välillä tiukkaa arjessa. Stressaantuneena mielen joustavuus kapenee ja aivot tunnistavat vaaroja herkemmin kaikkialla.”
Kannattaa rakentaa rutiineja ja luoda omia opintopiirejä.
Yksi suuri mörkö näyttää olevan opinnäytetyön tekeminen.
”Sen tekeminen saattaa aiheuttaa kirjoittamisahdistusta, epävarmuutta ja vaikeutta sietää keskeneräisyyttä. Opinnäyte voikin olla helpompi saada maaliin parin kanssa kuin yksin.”
Aikaansaamisen paineet voivat muutenkin korostua kotona yksin opiskellessa.
”Joku pystyy nauttimaan yksin opiskelusta. Hänellä sosiaalisten suhteiden tarpeen täyttää kenties lapsiperhe-elämä, mutta moni kokee yksin opiskelun puuduttavaksi. Tarvitsemme sosiaalista yhteyttä muihin.”
Mononen muistuttaa, että uudessa ympäristössä ihminen joutuu opettelemaan uusia taitoja ja rutiineja. Opiskellessa korostuvat aikataulut ja ryhmätöistä sopiminen ja niiden tekeminen.
”Kannattaa rakentaa rutiineja ja luoda omia opintopiirejä.”
Mononen kannustaa pitämään yhteyttä opiskelukavereihin. Opintoihin liittyvistä kysymyksistä voi keskustella verkossakin, ja kasvokkain voi tavata vaikka oppilaitoksen kampuksella.
Apua tarjolla
Opintopsykologina Noora Mononen kohtaa opiskelijoita Metropolian opiskeluhyvinvointipalveluissa. Ensimmäinen vastaanottoaika järjestyy hänelle yleensä viimeistään seuraavalle viikolle. Tapaamisia on yleensä 1–5. Myös erilaiset vertaistukiryhmät ovat hyvä apu, kun opinnot eivät tunnu etenevän suunnitellulla tavalla.
Mielenterveyspuolen ongelmiin tukea voi hakea Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöltä. Jos on työsuhteessa, käytössä on myös työterveyshuolto.
Somen ja muiden medioiden seuraamista kannattaa rajata.
Opiskeluajan ongelmia voi ehkäistä Monosen mukaan sillä, että perehtyy huolella tulevaan. Tutkinto-ohjelmassa kerrotaan, mitä opinnoissa vaaditaan, kun ottaa opiskelupaikan vastaan.
”Mitä opiskelu vaatii? Mitkä ovat kriteerit ja kuinka paljon pitää esimerkiksi olla kampuksella? Nämä asiat selviävät, kun lukee tutkinto-ohjelman tiedot huolella. Esimerkiksi sairaanhoitajan opinnoissa on edettävä tietyssä järjestyksessä, jotta pääsee eteenpäin käytännön harjoitteluihin.”
Opintojen suunnittelussa auttavat opinto-ohjaajat ja HOPS-ohjaajat. Apua voi kysyä myös tutkinto-ohjelman yhteyshenkilöksi nimetyltä henkilöltä.
Rajaa somea
Sotia, kriisejä, kaikenlaista kaaosta. Maailman tilanne ja siitä kertovat huolestuttavat uutiset vaikuttavat yhä enemmän myös opiskelijoiden elämään.
Mononen muistuttaa, että somen ja muiden medioiden seuraamista kannattaa rajata. Kaikkea ei tarvitse ottaa aina vastaan. Itseään säästääkseen voi valita, mitä lukee, katsoo tai kuuntelee ja milloin sen tekee.
”Me ihmiset olemme laumaeläimiä. Kannattaa keskittyä siihen omaan pieneen yhteisöönsä, jossa voi vaikuttaa. Sen yhteisön vahvistaminen on turvatankkausta.”
