Hiljainen ja tasainen ääni tuo mieleen meren aallot.
Ääni on peräisin CPAP-laitteesta, jota käytetään öisin keskivaikean ja vaikean uniapnean hoitoon. Laitteen puhaltama ilmavirta pitää hengitystiet auki sekä estää kuorsaamisen ja yölliset hengityskatkokset 90-prosenttisesti. Käyttäjä nukkuu paremmin, mikä vähentää väsymystä päivisin.
Laitteesta hyötyy käyttäjänsä lisäksi myös mahdollinen puoliso, sillä se lopettaa vieruskaverin kuorsauksen.
Laite koostuu ylipainetta tuottavasta yksiköstä ja maskista, jotka yhdistetään toisiinsa ilmaletkulla. Laitteen kanssa voi nukkua missä asennossa tahansa, mutta vatsallaan nukkuminen voi olla maskin kanssa hankalaa.
”Jotkut tottuvat käyttöön heti, jollakulla kestää hetken ja jotkut eivät sopeudu siihen koskaan”, sanoo palvelukoordinaattori, lähihoitaja Pirjo Aaltovirta Mehiläisestä.
Hoitamattomana vaaraksi
Uniapneaa on syytä hoitaa, sillä hoitamattomana se suurentaa sydän- ja verisuonitautien riskiä sekä saattaa altistaa muun muassa diabetekselle, masennukselle ja aivoinfarktille.
”Aivoinfarkti voi tehdä ihmisestä työkyvyttömän, mikä on todella surullista. Tutkimuksiin kannattaa hakeutua, jos uniapnean mahdollisuus tulee yhtään mieleen”, Aaltovirta sanoo.
Kuorsaus ei tarkoita automaattisesti uniapneaa.
Kuorsaus, hengityskatkokset ja tukehtumisen tunne ovat uniapnean yleisimpiä yöllisiä oireita. Kuorsaus ei Aaltovirran mukaan tarkoita kuitenkaan automaattisesti uniapneaa.
Päivisin uniapnea tuntuu esimerkiksi päänsärkynä, väsymyksenä ja keskittymisvaikeuksina.
”Potilaat kuvaavat oloaan masentuneeksi ja uupuneeksi. Uniapnean mahdollisuus on hyvä sulkea pois, jotta potilas saa avun.”
Monilla diagnoosin saaneilla on ylipainoa, mikä ahtauttaa ylähengitysteitä selinmakuulla. Sairaus saattaa parantua, jos paino laskee. Jo pienikin painonpudotus vähentää hengityskatkojen määrää.
”Yleistä on myös se, että vaimo patistaa miehen lääkäriin, kun huolestuu kuorsaamisesta ja hengityskatkoksista. Moni potilas kertoo myös näkevänsä toistuvaa painajaista, jossa tukehtuu.”
Uniapneaa voivat sairastaa kuitenkin kaikenkokoiset ja -ikäiset. Potilaissa on sekä miehiä että naisia. Naiset ovat useimmiten vaihdevuosi-ikäisiä. Nuorempia suojaa sairaudelta jossain määrin estrogeeni.
Tutkimus kotona
Uniapnea selviää kotona tehtävässä yöpolygrafiassa. Tutkimuksessa kehon eri puolille kiinnitetään mittauslaitteet. Ne rekisteröivät unen eri vaiheet ja antavat tietoa unen rakenteesta, laadusta ja palautumisesta sekä havahtumisen syistä. Kotirekisteröinnissä mitataan hengitys, happisaturaatio, syke, kuorsausääni, asento ja jalkojen liikehdintä.
Lievää uniapneaa hoidetaan asentohoidolla tai uniapneakiskolla, jonka erikoishammaslääkäri valmistaa yksilöllisesti. Kisko työntää alaleukaa eteenpäin, mikä tuo lisää tilaa nieluun.
