Satuttiko työkaverin tölväisy? Loukkaantumiset kannattaa ottaa puheeksi

Työkaveri voi satuttaa sanoillaan vahingossa. Mistä voi tietää, milloin loukkaantuminen on oikeutettua ja milloin turhaa?

Kuvateksti
Joku voi suhtautua kahvitunnilla kerrottuun vitsiin huumorilla, vaikka toista sama vitsi loukkaa syvästi.
Kuva: Johanna Sarajärvi

Tuntuuko, että työkaverisi on herkkähipiäinen ja ottaa kaikesta itseensä? Vai oletko itse se, joka loukkaantuu kollegan sanoista turhan helposti?

Loukkaantumisella on työelämässä helposti huono kaiku. Meille opetetaan lapsesta asti, että kaikkien kanssa pitää tulla toimeen. Aina näin ei kuitenkaan ole, jolloin mielipahaa voi nousta puolin ja toisin. Se on hedelmällistä maaperää loukkaamiselle ja loukkaantumiselle.

Näitä tilanteita tulee tehyläisten töissä vastaan jatkuvasti. Mielipahaa voi aiheuttaa niin potilas, omainen kuin kollegakin.

Miten loukkaantumiseen pitäisi oikeastaan suhtautua?

”Jos loukkaantumista katsotaan tunteen näkökulmasta, ei kukaan ole oikeutettu sanomaan toiselle, milloin tämä saa kokea mitäkin tunnetta. Loukkaantumisen kokemus on yksilöllinen”, huomauttaa työnohjaaja, ratkaisukeskeinen valmentaja ja lyhytterapeutti Marjo Vuorinen.

Vuorinen ratkoo työpaikkojen jännitteitä sekä johtajien että alaisten kanssa. Hänen mukaansa loukkaantuminen ei ole pelkästään huono asia, päinvastoin.

”Loukkaantuminen on joskus tarpeellista. Se voi toimia suojamekanismina, ettei toinen kävele rajojesi yli.”

Loukkaus voi olla vahinko

Henkinen loukkaantuminen työpaikalla on usein moniulotteinen asia. Kun toinen suhtautuu lounaspöydässä kerrottuun vitsiin huumorilla, toista sama vitsi voi loukata syvästi.

Vuorinen huomauttaa, että suurin osa loukkauksista on itse asiassa vahinkoja. On inhimillistä päästää välillä suustaan sanoja, jotka toinen tulkitsee eri tavoin kuin oli tarkoitus.

Loukkaajalla voi olla yksinkertaisesti huono päivä.

Loukkaaja ei siis välttämättä ymmärrä loukanneensa toista. Taustalla voi olla esimerkiksi arvojen eroja tai kulttuurieroja.

”Toisella ei ole välttämättä tarkoitus satuttaa. Hänellä voi olla yksinkertaisesti huono päivä. Tai sitten taustalla on jotain muuta, kuten kotiongelmia, uupumista tai sairautta. Se ei toki tarkoita, että kaikki pitäisi ottaa aina vain vastaan.”

Loukkaajalla voi siis olla tölväisyilleen jokin sellainen taustasyy, joka ei näy päällepäin. Sama pätee loukkaantujaan. Hänelläkin voi olla taustallaan konkreettisia syitä loukkaantumiselleen, esimerkiksi huonosti nukuttu yö, riita perheessä tai vaikka PMS-oireet.

”Monet meistä ovat myös hirveän vaativia itseään kohtaan. Vaativuus lietsoo pelkoa, stressiä ja negatiivisuutta, mikä taas lietsoo loukkaantumista.”

Loukkaannunko liikaa?

Miten sitten voisi tietää, onko oma loukkaantuminen oikeutettua vai turhaa? Vuorisen mukaan on ensin tehtävä ero harmitusta aiheuttavien kommenttien ja selkeän syrjinnän tai kiusaamisen välillä.

Epäasialliseen kohteluun ja häirintään pitää puuttua. Asia pitää viedä eteenpäin esihenkilötasolle ja työnantajan tulee reagoida tilanteeseen.

Astetta arkisemmat, päivittäisissä kohtaamisissa tapahtuvat loukkaantumiset ovat eri asia. Niissä ensimmäinen askel on pysähtyminen.

”Jos huomaa jatkuvasti loukkaantuvansa, on pysähdyksen paikka. Silloin kannattaa pohtia: Olenko liian herkkähipiäinen? Otanko palautteen aina itseeni?”

Seuraava askel on kysyä itseltään: Mikä loukkaantumiseni laukaisi? Jos minä olen ainoa, joka loukkaantui, pystynkö katsomaan asiaa hieman etäämmältä? Kohdistuvatko tuntemukseni aina tiettyyn aihealueeseen, vai loukkaannunko lähes kaikesta?

”Kun lähtee pilkkomaan osiin omaa loukkaantumisen tunnettaan, sen aiheuttama iso, musta möykky pienenee. Näin yksittäisiä palasia on helpompi alkaa käsitellä. Se vaatii toki itsetutkiskelua ja itsetuntemusta.”

Kannattaa myös pohtia, oliko loukkaus lopulta ollenkaan itselle suunnattu.

”Suurin osa ihmisten sanomisista johtuu heistä itsestään. Oma loukkaantuminen pienenee, kun tajuaa, ettei olekaan itse syyllinen toisen huonoon tuuleen.”

Jos sulkee suunsa, antaa samalla toiselle vallan jatkaa huonoa kohtelua.

Osa ihmisistä voi olla liian kilttejä ottamaan puheeksi loukkaantumisensa. He nielevät sisäänsä ikävät tunteensa, eivätkä osaa pitää loukkaavissa tilanteissa puoliaan. Tällainen kiltteys ei ole hyväksi.

”Jos sulkee suunsa, antaa samalla toiselle vallan jatkaa huonoa kohtelua.”

Kiltteyteen taipuvaisen työntekijän kannattaa Vuorisen mielestä pohtia, mitä hyötyä olisi siitä, että sanoisi tuntemuksensa ääneen. Suunsa avaamalla voi tulla ainakin kuulluksi ja päästä paremmin mukaan porukkaan, jolloin viihtyvyys töissä voi parantua.

Toisinaan loukkaus voi kuitenkin osua omiin, vakaviinkin traumoihin. Niistä on hyvä puhua ammattilaisen kanssa, että pääsee asiassa eteenpäin.

Tulehtunut työyhteisö

Joskus loukkaamiset ja loukkaantumiset menevät niin pitkälle, että ne alkavat vaikuttaa koko työyhteisöön. Pahimmillaan seurauksena voi olla loukkaantumisen kierre, joka tulehduttaa ja halvaannuttaa koko porukan välit. Silloin kaikkien työteho ja motivaatio vähenevät.

Pitkälle menneestä loukkaantumiskierteestä ei myöskään ole kovin helppoa päästä eroon.

”Tulehtuneissa työyhteisöissä katoaa normaali käsitys siitä, miten yhdessä kuuluu toimia. Katkeruus, kostonhimo ja uhriutuminen pääsevät valloilleen. Silloin koko työyhteisön pelisäännöt pitää selkeyttää.”

Tulehtuneen tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan koko työyhteisön yhteistä halua. Yhdessä pitää sopia esimerkiksi siitä, miten meillä puhutaan. Vastuunjaon ja työnkuvien selkeyttäminen on myös tärkeää.

”Esihenkilön tulee huolehtia siitä, että kaikki osapuolet saavat äänensä kuuluviin. Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi.”

Vuorisen mukaan loukkaantumiskierteestä eroon pyrkiessä auttaa myös pohdinta siitä, mikä on lopulta yhteisen työn ydin. Yhdessä kannattaa keskustella työhön liittyvistä hyvistä puolista ja siitä, miksi on alun perin hakeuduttu juuri tähän työpaikkaan.

”Jokaisella on vastuu paitsi itsestään myös työyhteisöstään. Meidän pitää pystyä toimimaan työelämässä toistemme kanssa niin, että kaikki ympärillämme voivat hyvin.”

Rajojen ylläpitoa

Jos huomaa itse tahattomasti loukanneensa toista, ratkaisu on yksinkertainen: pitää pyytää anteeksi. Vuorinen muistuttaa, että vilpittömyydellä pääsee pitkälle, sillä ihmiset antavat yleensä anteeksi mielellään.

”Toiselle voi sanoa esimerkiksi: Olinpa hölmö, kun sanoin mitä sanoin. Voinko hyvittää sen jotenkin? Minulle olisi tärkeää, että välimme olisivat taas kunnossa.”

Paras tapa selvittää loukkaantuminen on puhua asia selväksi mahdollisimman nopeasti. Toiselle on oikeus sanoa, että sanasi tuntuivat minusta ikäviltä. Voi myös kysyä, tarkoititko todella asian näin, miten minä sen ymmärsin.

Tukalassa tilanteessa voi yrittää myös vaihtaa omaa näkökulmaansa.

”Asian voi kääntää niinkin päin, että ajattelee: kiehtovaa, että tuo toinen voi ajatella näinkin. On tutkittu asia, että kun yrittää ajatella ikävästä ihmisestä positiivisesti, hänen sanomisensa eivät enää tunnukaan niin ilkeiltä. Kaikissa meissä on myös hyviä puolia.”

Jos on sinut itsensä kanssa, muiden on vaikeampi loukata.

Terve itsetuntemus auttaa kestämään työelämässä eteen tulevia loukkaavia hetkiä. Silloin oma kelpaamisen kokemus ei riipu muiden mielipiteistä.

”Jos on sinut itsensä kanssa, muiden on vaikeampi loukata. Silloin loukkaavat kommentit eivät muuta omanarvon tunnetta. Tällainen ihminen osaa usein lukea tilannetta viisaasti: joskus voi antaa ikävien sanojen vain olla ja mennä.”

Kun huomaat loukkaantuneesi

  • Pysähdy omien ajatustesi ja kehollisten tuntemustesi äärelle. Mitä tunnet?
  • Keskity hengitykseen. Hengitä rauhassa syvään, laske kymmeneen tai vaikka sataan. Se auttaa rauhoittamaan voimakasta loukkaantumisen tunnetta. Mindfullness-taidot ovat hyvä apu.
  • Kierrosten laskemisen apuna voi toimia myös musiikin kuuntelu, kävely kahviautomaatille tai pihalla piipahtaminen. Löydä oma tapasi!
  • Keskity hetki pohtimaan, mikä loukkaajan viesti oikeasti oli. Värittävätkö omat pelkosi ja ennakko-oletuksesi tilannetta? Yritä erottaa tunne ja fakta.
  • Ota asia puheeksi vastapuolen kanssa mahdollisimman nopeasti. Kerro, miltä sinusta tuntui ja miten itse tulkitsit tilanteen. Näin voitte selvittää mahdolliset väärinymmärrykset.

Suosittelemme sinulle