Lastenhoitaja Tuula Miettusen oikeusjuttu tukki työehtosopimuksen kummallisen porsaanreiän. Lisätyötä ei saa teettää enää palkatta.
Lastenhoitaja Tuula Miettusella oli keväällä 2014 ongelma. Se tuntui pieneltä, mutta vaivasi silti.
– Tuntui käsittämättömältä, että olin tehnyt työtä, josta minulle ei muka kuulunut palkkaa.
Osa-aikaisena työskentelevä Tuula oli työkavereiden sairastuttua tehnyt päiväkodissa suunniteltua pidempiä työvuoroja. Kun palkanmaksun aika koitti, Oulun kaupunki maksoikin vain tavanomaisen kuukausipalkan eikä lainkaan korvausta ylimääräisestä työstä.
Tuula kyseli korvausten perään esimieheltä, palkanlaskennasta ja henkilöstöhallinnosta. Kaikki vastasivat, että korvausta ei makseta, koska lisätyötä ei ollut muodostunut. Tämä johtui siitä, että Tuulalla oli ollut kyseisen työvuoroluettelon aikana myös vuosilomapäiviä.
Työnantajan mukaan säännöllisen työajan sai teettää täyteen vuosilomasta ja poissaoloista huolimatta. Työnantajan tulkinnan mukaan vain jaksotyöajassa oli poissaolosta johtuva keskeytys, joka alensi teetettävää työaikaa ja ylityörajaa. Tuula työskenteli yleistyöajassa.
– Olin ymmälläni. Olin ansainnut työnteollani vuosilomaa ja sitten minulla teetettiin työtä sen edestä.
Pari päivää mietittyään Tuula otti yhteyttä varhaiskasvatuksen luottamusmieheen Marja-Liisa Tervolaan. Tuula soitti, vaikka häntä epäilytti, ryhtyisikö liitto ratkomaan yhden jäsenen pientä ongelmaa.
– Minulla ei ollut ketään muutakaan, jolta kysyä. Soitin oikealle ihmiselle, sillä Marja-Liisalla oli taitoa ja sydäntä auttaa.
Tuulan pienenä pitämä ongelma oli kaikkea muuta kuin pieni.
Päätin, että en anna periksi, vaan asia hoidetaan loppuun asti, kun on kerta aloitettu.
Lastenhoitaja Tuula Miettunen
Tuula ei tiennyt, että kyse oli vallitsevasta käytännöstä. Kunnilla on ollut tapana teettää yleistyöajassa olevilla ylimääräistä työtä korvauksetta, jos jaksoon on sisältynyt poissaolopäiviä, kuten vuosilomaa. Työntekijät ovat tehneet ansaitsemansa vapaan vastineeksi työtä. Ongelma on koskettanut vuosittain satoja tehyläisiä.
Luottamusmiehen kautta Tuulan tilanne tuli Tehyn edunvalvonnan käsiteltäväksi. Palkattoman lisätyön teettämisen ongelma oli tiedossa, mutta sen vieminen keskusneuvotteluihin ja työtuomioistuimeen edellytti yksittäistä tapausta, joka voitaisiin riitauttaa. Työtuomioistuin ratkoo työehtosopimuksen tulkintaa koskevat riidat.
Tuulan tapaus oli juuri sopiva. Hän antoi luvan viedä asiaa eteenpäin.
– Piti nielaista pari kertaa. Sitten päätin, että en anna periksi, vaan asia hoidetaan loppuun asti, kun on kerta aloitettu.
Tuula pelkäsi joutuvansa vaikeuksiin työpaikalla, joten hän ei puhunut oikeudenkäynnistä avoimesti. Joillekin työkavereille hän kuitenkin uskalsi avautua. Heiltä Tuula sai kannustusta ja tukea.
– Jäin kuitenkin vaille varsinaista vertaistukea, koska en tunne ketään muita osa-aikatyötä tekeviä.
Työtuomioistuin päätti viime huhtikuussa, että kuntien käytäntö on työehtosopimuksen vastainen. Kunnat eivät voi teettää yleistyöajassa olevilla ylimääräistä työtä korvauksetta, vaikka jaksoon sisältyisi poissaolopäiviä.
Tuula sai palkkasaatavansa viivästyskorkoineen. Lisäksi hänen työvuoronsa käydään vuodesta 2010 lähtien takautuvasti läpi. Työnantaja joutuu maksamaan korvaamatta jätetyn ylimääräisen työn viivästyskorkoineen.
Tuula kokee hankkineensa arvostusta osa-aikaisille ja osa-aikatyölle. Jutun suuruus ja merkitys selvisivät hänelle vasta, kun päätös tuli ja Tehyn asiantuntijat avasivat sen hänelle.
– En tajunnut, että yhden ihmisen ongelma voi olla näin iso asia. Olen iloinen, että pystyin auttamaan muitakin.
Julkaistu Tehy-lehdessä 11/2017
Korjaus 4.12.2017 klo 18.46: poistettu Tehyn ja KT:n neuvotteluja koskeva kappale, jonka tiedot olivat vanhentuneet.
