– Riippuu tuulen suunnasta ja matalapaineesta, mutta usein rikin haju tulee myös ensiavun työmaakoppiin, kertoo sairaanhoitaja Mirva Riikonen.
Hän on työskennellyt tämän vuoden alusta Kilpilahden teollisuusalueella sijaitsevan voimalatyömaan ensiavussa. Pääurakoitsija on espanjalainen yritys, jonka kotimaan lainsäädäntö vaatii, että rakennustyömaalla pitää olla oma sairaanhoitaja.
Terveystalon palkkalistoilla projektityötä tekevä Mirva viihtyy poikkeuksellisessa työympäristössään.
– Koskaan ei voi tietää, mitä tapahtuu. Epämukavuusalueensa rajoja joutuu testaamaan koko ajan.
Töitä piti olla kesään asti, mutta voimala ei ole vielä valmis. Mirvalle projektin jatkuminen sopii, sillä hän pitää itseään freelancerina.
Sairaanhoitajaksi valmistumisen jälkeen Mirva on työskennellyt muun muassa päihdepuolella, Puolustusvoimissa ja vankilassa. Sitä ennen hän toimi kahdeksan vuotta lähihoitajana kotihoidossa. Työkokemusta on myös kauppa- ja ravintola-alalta.
– Vielä en tiedä, mikä minusta tulee isona, mutta sitten kun rauhoitun, haluan mennä töihin dementiaosastolle.
Työmaan ensiapu on yksi työmaakoppi muiden joukossa. Kuten koko Kilpilahden teollisuusalueella, myös voimalaitoksen työmaalla on tiukat turvallisuusmääräykset. Tavoitteena on, ettei työtapaturmia satu ollenkaan.
– Silti niitä sattuu. Tavallisesti syynä on turvallisuusohjeiden laiminlyönti. Täällä pitää koko ajan katsoa, mihin astuu.
Yleisin tapaturman syy on harhaan astuminen, josta seuraa polvi- ja nilkkavammoja. Tavallisesti vammat ovat pieniä venähdyksiä ja nyrjähdyksiä.
– Maksimissaan yksi kymmenestä ensiapuun tulevasta joutuu lähtemään täältä jatkohoitoon.
Vakavimmat turmat ovat olleet selän ja rintarangan murtumia. Myös silmätapaturmia on sattunut.
Kuluneen kesän vitsauksena olivat helteen lisäksi aggressiiviset ampiaiset. Pahimpana päivänä hoitoon hakeutui pistosten takia kuusi työmiestä. Yhden tila meni niin huonoksi, että hänet piti toimittaa sairaalaan.
Työmaan ensiapu on yksi työmaakoppi muiden joukossa. Kuva: Kirsi Tuura
Hoitajan asiakaskunta on laaja ja vaihtuva. Enimmillään työntekijöiden määrä on ollut lähellä paria tuhatta. Rakentajien määrä ja tapaturmien luonne vaihtelevat rakennusvaiheen mukaan. Kesällä valmistuivat korkealla tapahtuvat kaapelivedot ja eristevillan asennukset.
Rakentajien ikäjakauma kattaa koko työikäisen väen. Kansallisuuksien kirjo on melkoinen. Alihankkijoiden palkkalistoilla on työntekijöitä esimerkiksi Kroatiasta, Puolasta ja Virosta. Työkielenä ovat englanti ja espanja, mutta kaikki eivät niitä hallitse. Silloin apuna on elekieli tai tulkiksi mukaan lähtenyt työkaveri.
Mirva on saanut nähdä, kuinka kulttuuritausta vaikuttaa siihen, miten tapaturmiin ja sairastumisiin suhtaudutaan.
– Suomalaiset ja itäeurooppalaiset voivat vähätellä vaivojaan eivätkä hakeudu helposti hoitoon. Eteläeurooppalaisten kanssa hoitajan päällimmäisenä tehtävänä voi olla rauhoittelu.
Vaikka ensiapupiste on tarkoitettu nimensä mukaisesti ensiapua varten, Mirva haluaa pitää kynnyksen matalana. Mahdollisiin perussairauksiin on kuitenkin vaikeaa ottaa kantaa, koska työntekijöiden potilastiedot eivät ole käytössä.
– On siinä haastetta, kun puuttuu yhteinen kieli ja eteeni laitetaan jokin pillerirasia tai taskun pohjalta kaivettu nyssäkkä.
Naisia on vain työmaan toimistossa, muuten henkilökunta on miehiä. Tämä näkyy työkulttuurin maskuliinisuutena, Mirva kertoo.
– En usko, että miehet puhuvat keskenään koti-ikävästä, mutta minulle he tulevat itkemään ikäväänsä ja näyttämään vaimonsa ja lastensa kuvia. Varsinkin silloin, jos kotiinlähtö siirtyy.
Koti-ikävä on Mirvan mielestä ymmärrettävää jo pelkästään ilmaston takia. Suomen talvi on pimeämpi ja kylmempi kuin mihin esimerkiksi espanjalaiset ovat tottuneet. Vielä kesän korvallakin saattaa olla aamupakkasta, mutta päivällä lämpötila voi nousta kahteenkymmeneen.
– Lämmön säätelyssä on tekeminen, kun pitää käyttää työhaalaria, turvajalkineita, työkäsineitä, suojakypärää ja silmäsuojia.
Sama turvavarustus kuuluu hoitajalle. Hoitajan kypärä on väriltään valkoinen, kuten työnjohdolla.
– Minua kutsutaan täällä leikillisesti nimellä Lady Doctor. Osittain sen vuoksi, että nimeni on vaikea ulkomaalaisille.
Sairaanhoitaja käyttää työmaalla liikkuessaan samaa turvavarustusta kuin rakentajat: kypärää, silmäsuojia, turvajalkineita sekä työhaalaria ja -käsineitä. Kuva: Kirsi Tuura
Vaikka Mirvan työ on itsenäistä ja vastuullista, apua saa tarvittaessa nopeasti. Hätätilanteissa otetaan yhteyttä teollisuusalueen omaan palolaitokseen, josta voi kutsua myös ambulanssin. Palolaitos tarvitaan teollisuusalueen suuronnettomuusriskin takia.
Alueen tiukoista turvallisuusmääräyksistä kertovat ajonopeuden rajoitukset. Nopeusrajoitus on 40 kilometriä tunnissa, ja sitä valvotaan muun muassa kameroiden avulla.
– Kiellon rikkomisesta napsahtaa muitta mutkitta kuukauden ajokielto. Alueelle ei ole silloin asiaa edes polkupyörällä.
Voimalan valmistumisesta ei ole tarkkaa tietoa. Koeponnistukset saattavat tapahtua vuoden 2019 alussa. Mirva ei ole sitä välttämättä näkemässä, sillä hänellä on jo suunnitelmissa jotain ihan muuta.
Erilaisissa ammateissa ja tehtävissä viihtyvä sairaanhoitaja on hankkinut puolisonsa kanssa lentoliput Thaimaahan. Pariskunta aikoo työskennellä kuukauden ajan Wildlife Rescue Centerissä, jossa pelastetaan elefantteja.
– Haluan oppia uutta. Samalla tulee pidettyä kesällä pitämättä jääneet kesälomat, Mirva nauraa.
