”Toivon tylsiä tulevaisuuksia”, sanoo tulevaisuutta työkseen miettivä tutkija

Tulevaisuudentutkija Mikko Dufva näkee koronassa myös hyvää. ”Nyt on mahdollista tehdä tulevaisuusloikka.”

Kuvateksti
Tulevaisuudentutkija Mikko Dufvan mukaan on hyvä, ettemme tiedä tulevaa tarkalleen. Kuva: Jari Lifländer

1. Korona yllätti vuoden 2020 alussa. Vai yllättikö?

Pandemoita tulee aika ajoin, mutta suurimman osan ihmisistä korona yllätti. Yllätymme helposti, sillä meidän on usein vaikea ajatella, että asiat voisivat olla toisin.

2. Miten korona muovaa tulevaisuuttamme?

Entistä useammat tulevaisuudenkuvat näyttävät nyt mahdollisilta – niin hyvässä kuin pahassa. Viime keväänä pidimme tilannetta väliaikaisena, mutta syksyn mittaan yhä useampi tajusi, että paluuta normaaliin ei enää ole. Olemme tottuneet elämäntapoihin, jotka eivät ole ympäristön ja hyvinvoinnin kannalta toivottavia. Nyt on mahdollista tehdä tulevaisuusloikka. Minun työtäni on auttaa kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia.

3. Työskentelet Sitrassa, joka puhuu paljon megatrendeistä. Mihin niitä tarvitaan?

Megatrendit liittyvät muun muassa digitalisaatioon, ilmastonmuutokseen ja demokratiaan. Ne auttavat hahmottamaan kokonaiskuvaa tulevaisuudessa tapahtuvista muutoksista, tunnistamaan kytkökset eri asioiden välillä ja näkemään niihin liittyvät valinnanpaikat.

Uhkakuvia on helppo maalata. Yksi tulevaisuudenkuva on, että vastakkainasettelu ja konfliktit lisääntyvät maailmassa. Uskallan olla silti toiveikas. Uskon, että hyvä elämä on mahdollista maapallon kantokyvyn rajoissa. Silloin panostamme ennaltaehkäisyyn, tuotamme energian uusiutuvasti, ruoka­valiomme on kasvispainotteinen ja elämme kiertotaloudessa, jossa ei ­tunneta enää käsitettä jäte.

4. Mitä teknologinen kehitys tuo hoitoalalle?

Käytettävän datan suuri määrä ja puettavat laitteet mahdollistavat sen, että itsensä diagnosointi kasvaa. Tekoäly, oppivat algoritmit ja geeniterapia lisäävät diagnoosien ja hoitojen määrää. On tärkeää pohtia, mitkä ovat todellisia tarpeita, mitä tekniikoita haluamme hyödyntää ja millainen on ihmiskäsityksemme.

5. Ketkä määrittelevät, miltä maailma näyttää 2050?

Tällä hetkellä tulevaisuuskuvista keskustelee suhteellisen pieni joukko asiantuntijoita. Toivoisin, että poliittiset puolueet, kansalaisjärjestöt ja yritykset osallistuisivat keskusteluun. Sitra pyrkii kehittämään myös kansalaisten tule­vaisuusajattelua. Tulevaisuus­ajattelu on kuin hampaiden pesu – se ­on ­parhaimmillaan arkista ja joka­-päiväistä.

6. Toivot tylsiä tulevaisuuksia. Miksi?

Kiinnitämme usein huomiota yllättäviin tulevaisuudenkuviin, vaikka se toivottava tulevaisuus olisi tylsä. Arkista elämää: työssä ja kaupassa käyntiä ja liikkumista. Se voi olla tylsää, mutta samalla leppoisaa ja vapauttavaa.

Tulevaisuuden kauhukuvat voivat lamaannuttaa, mutta niistä kannattaa oppia. Ne paljastavat esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden merkityksen jokapäisessä elämässä.

7. Jos sinulla olisi kristallipallo, mitä tekisit sillä?

Minulla on kristallipallo. Esiinnyn sen kanssa lähinnä lehtikuvissa. On äärimmäisen hyvä, ettemme tiedä tulevaa tarkalleen. Se tarkoittaa, että voimme vaikuttaa tulevaisuuteen. Meillä on velvollisuus ajatella, mikä tulevaisuudessa on toivottavaa. Tulevaisuus rakentuu tämän hetkisistä teoista.

Sitran päivitetyt megatrendikortit julkaistiin 12. tammikuuta.

Mikko Dufva

  • 39-vuotias tekniikan tohtori. Ennakoinnin johtava asiantuntija Suomen itsenäisyyden juhlarahastossa Sitrassa.
  • Tehnyt väitöskirjan tulevaisuutta koskevien näkemysten muodostumisesta.
  • Perheeseen kuuluu vaimo ja 10-vuotias tytär.
  • Harrastaa viiden rytmin tanssia.