Työttömästä bioanalyytikoksi: ”Valmistumisen jälkeen ei tarvitse kantaa huolta työllistymisestä”

Ammattikorkeakouluopintojen vaikeus yllätti yliopistosta valmistuneen Anssi Ylirönnin.

Kuvateksti
Anssi Ylirönni maalaa surrealistisia maalauksia. Hän tekee parhaillaan myös tietokirjaa kuolemasta. Kuva: Pentti Vänskä

Anssi Ylirönni, 36, on opiskellut bioanalytiikkaa Savonia-ammattikorkeakoulussa Kuopiossa viime syksystä lähtien.

”Opiskelu on ollut yllättävän rankkaa, en odottanut ammattikorkeakoululta tällaista. Yliopistossa oli paljon helpompaa. Heti alkuun on joutunut omaksumaan paljon asioita. Etenkin kemiaa on runsaasti. Se teettää töitä, kun on opiskellut sitä viimeksi yläasteella.”

Joensuun yliopistosta sosiologiksi vuonna 2012 valmistunut Anssi ei ollut työttömänä tullut ajatelleeksi ammattikorkeakouluopintoja. Kun hän tutustui koulutustarjontaan te-keskuksen omavalmentajan ehdotuksesta, ammattikorkeakoulu alkoi vaikuttaa mielekkäältä vaihtoehdolta.

Anssi ennätti olla työttömänä kahteen otteeseen ennen nykyisten opintojen aloittamista.

”Sosiologin tutkinnon heikkous on tavallaan se, että sen suoritettuaan voi hakeutua hyvin monenlaisiin töihin. Töitä hakiessa jonkun muun koulutus sopi aina täsmällisemmin kyseiseen työhön. Myös hakijoita yhtä työpaikkaa kohti oli paljon.”

Kun Suomesta ei alkanut löytyä töitä, Anssi hakeutui 1,5 vuoden työttömyysjakson jälkeen töihin Viroon. Hän työskenteli 3,5 vuotta mediaseurantaa tarjoavassa yrityksessä. Käytännössä työ oli tiivistelmien kirjoittamista kutakin asiakasta tai sen toimialaa koskevista suomenkielisistä uutisista.

Yksi suomenkielisen tiimin jäsenistä sai selville, että Viron lainsäädäntö oikeuttaa työntekijän opiskelemaan 20 päivää vuodessa täydellä palkalla. Koska Anssi oli kiinnostunut biologiasta ja tarvitsi työssään koodaustaitoja, hän opiskeli kummankin aineen kursseja.

Työ mediaseurantayrityksessä oli alun perinkin liukuhihnamaista suoltamista, mutta lopulta se muuttui niin raskaaksi, että Anssi päätti palata Suomeen.

”Loppuvaiheessa pääsin koodaamaan tietokantaa, mikä oli sinänsä mielekästä. Mutta kun edeltäjäni oli voinut koodata kokopäiväisesti, minun piti saada sama työ valmiiksi puolessa päivässä ja kirjoittaa uutistiivistelmiä loppupäivä.”

Suomeen palattuaan Anssi olisi halunnut opiskella data-analytiikkaa, mutta tie nousi pystyyn, kun sopivaa palkatonta harjoittelupaikkaa ei löytynyt. Niinpä Anssi jäi jälleen työttömäksi, mikä sai hänet kiinnostumaan työttömyydestä ilmiönä. Vuonna 2019 Anssilta ilmestyi kirja Valintamme ei kohdistunut sinuun, jossa käsitellään työttömyyden sosiaalisia, psykologisia, yhteiskunnallisia ja historiallisia ulottuvuuksia.

”Pyrin käsittelemään työttömyyttä mahdollisimman monipuolisesti ja tarjoamaan kokonaiskatsauksen ilmiöstä.”

Työpaikkailmoitukset muistuttavat Anssin mielestä treffi-ilmoituksia.

Kirja on monilta osin poleeminen. Anssi kirjoittaa esimerkiksi siitä, kuinka työnantajat kiinnittävät rekrytointivaiheessa entistä enemmän huomiota työnhakijan persoonallisuuteen ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin – pelkkä työtehtävistä suoriutuminen ei enää riitä varsinkaan toimihenkilöistä ja johtajista puhuttaessa.

”Työpaikkailmoituksissa haetaan yhä enemmän soveltuvaa ihmistä eli ’hyvää tyyppiä’, eikä enää niinkään tai pelkästään ammattitaitoista työntekijää kuten ennen. Näin ilmoitukset ovat lähentyneet sisällöltään treffi-ilmoituksia, etenkin kun työnantajat kohdistavat huomiota kasvavissa määrin myös ulkonäköön.”

Anssi tarkastelee kriittisesti myös opiskelua. Hänen mielestään omaan erityisalaan liittyvien kurssien opetus ja sisällöt ovat olleet laadukkaita, mutta kaikille sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille suunnattu sote-kurssi sai hänet antamaan kriittistä palautetta. Anssin korvaan särähti kurssilla puhe siitä, että työntekijöillä tulisi olla sisäistä yrittäjyyttä.

”Jos jokainen ihminen on pohjimmiltaan yrittäjä, kanssaihmisistä tulee kilpailijoita. Ajattelumallin mukaan työpaikan ongelmat johtuvat yksilöiden ’sisäisen yrittäjyyden’ puutteesta, eivät esimerkiksi henkilökunnan vähyydestä”, hän sanoo.

Työn alla on parhaillaan toinen tietokirja, jonka teemana on kuolema.

”Olen kiinnostunut siitä, mistä kuolemassa on luonnontieteellisesti kyse ja mitä siitä on ajateltu filosofian historiassa sekä itämaisessa ajatteluperinteessä ja eri uskonnoissa.”

Tietokirjojen lisäksi Anssi on julkaissut sarjakuva-albumin. Hän myös maalaa surrealistista taidetta, jota on ollut nähtävänä kuopiolaisravintolan seinillä.

Anssista tuntuu, että bioanalytiikka on hänen alansa. Syksyllä hän pääsi tutustumaan pariksi päiväksi Kysin mikrobiologian laboratorion toimintaan.

”Se ei vaikuttanut yhtään hassummalta.”

Opinnot ovat vielä niin alkuvaiheessa, ettei Anssi tiedä, mihin hän haluaa erikoistua. Mikrobiologia saattaa olla yksi mahdollisuus.

Opintojen aloittaminen tuntuu joka tapauksessa hyvältä.

”Oli turha kamppailla enää työttömyyden kanssa.”

Lisää Anssin ajatuksia ja taidetta: paaliukuovienvalissa.blogspot.com

Teksti Ulla Ojala

Lue lisää:

Tehyn opiskelijoiden puheenjohtaja vaihtoi ydinfyysikosta hoitajaksi

Työttömyys olikin onnenpotku, sanoo ensihoitajaksi opiskeleva puuseppä