Värikkäät kirpparilöydöt tuovat vastapainoa synkille asioille, sanoo psykiatrinen sairaanhoitaja

Terhi Tolvanen on sisustanut kotinsa rakastamillaan 1970-luvun esineillä ja tekstiileillä. Jo kodin eteinen on kirkkaan keltainen, ja keittiössä on paljon punaista kodinkoneista lähtien.

”Olen käynyt 20-vuotiaasta kirppareilla, ja silmäni on kehittynyt huomaamaan tavarapaljoudesta omat värini ja mahdolliset aarteet.”

Retrotavaraa on kertynyt kotiin jo ­paljon, mutta esimerkiksi harvinaisia Finelin emalikulhoja Terhi etsii aina. Hän käy Lieksassa viikoittain kirppu­torilla, Nurmeksessa viidesti vuodessa ja Joensuussa kerran kuukaudessa. Lieksassa hinnat ovat kohtuullisia, mutta Joensuussa on kalliimpaa.

”Kirppariharrastuksessa mukavinta on yllätyksellisyys. Koskaan ei tiedä, löytääkö mitään. On myös kiva vain katsella, fiilistellä ja muistella eri aikakausien tavaroita.”

Terhi ostaa retrotavaroita myös Tori.fin ja Facebookin ryhmien kautta. Kaikkien aikojen paras löytö on oranssi emännänkaappi, joka oli Terhin ­unelmien täyttymys. Se oli aika kallis, 360 euroa, mutta se tuo vielä 15 vuoden jälkeen iloa päivittäin.

”Se on makuuhuoneessa, ja siinä on minulle tärkeitä värikkäitä astioita. Värit tuovat elämääni iloa, valoa ja virkeyttä ja tukevat mielenterveyttä.”

Terhi työskentelee psykiatrisena sairaanhoitajana mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Parasta työssä on vaihtelevuus. Tällä hetkellä hän opiskelee myös lyhytterapeutiksi. Myös pitkällinen haave toteutui, kun hän julkaisi omakustanteena mielenterveys- ja päihdeaiheisiin liittyvän runokirjan.

”Työhuoneessani on vihreä-oranssi ryijy ja värikkäitä sisustustauluja seinällä. Pukeudun myös värikkäästi, ja asiakkaat kehuvat usein vaatteitani. Koska olen paljon synkkien asioiden kanssa tekemisissä, haluan niin kotiin kuin töihinkin väriä tuomaan iloa ja elämänvoimaa.”