Millariikka Rytkönen: Lupaattehan huomauttaa, jos puhun ay-hepreaa

Olen ollut kauhuissani työmarkkinahepreasta, mutta nyt kuuntelen sitä työssäni päivittäin, kirjoittaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

”No johan selvisi miksi olkapää ja olkavarsi on kipeet eikä käsi toimi niinku pitäis... Osittainen supraspinatuksen repeämä ja bursassa nestettä”, kirjoitti kaverini Facebookissa. ”Ja sama suomeksi maallikoille”, totesi ketjussa seuraava. ”Olkapää paskana”, vastasi kolmas.

Sairaalaslangi tarttui huomaamatta omaankin sanavarastooni kliinisessä työssä. Muistan edelleen elävästi erään synnyttäjän puolison ilmeen, kun vahingossa totesin lähteväni viemään hänen vaimoaan ”leikkuriin”. Miehen kalpeaksi valahtaneet kasvot opettivat kerrasta, ettei sisäpiirislangi sovi asiakastyöhön.

Lääkäreiden saneluista on koottu vitsikirjoja ja politiikan kapulakielestä väännetään tv-viihdettä. Itse olen ollut erityisen kauhuissani työmarkkinahepreasta, mutta nyt kuuntelen sitä työssäni päivittäin. Kun aiemmin tuskailin iltauutisia katsoessani, etten ymmärtänyt juuri mitään puvuissaan pönöttävien herrojen puheista, nyt kokoustan samaisten tyyppien kanssa ja yritän parantaa meidän tehyläisten työelämää.

Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy

Pahinta on huomata, että yli ymmärryksen menevä kieli onkin yhtäkkiä sitä työarjen slangia ja jopa minä olen alkanut sokeutumaan vaikeaselkoiselle kielelle. Minä, joka olen allerginen ay-jargonille. (Auts. Tuo viimeinen sanapari on itse asiassa sitä itseään. Sille ei ole immuuni. Edes allergikko.)

Vaikka olen ollut hyvin kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista jo ennen puheenjohtajuuttani, en osaa puhua ay-kieltä enkä ole oppinut poliittista slangia. Olen usein miettinyt, miksi näissä ympyröissä pyörivät ihmiset puhuvat niin kauhean vaikeasti. Onko vaikeiden sanojen taakse helpompi piiloutua?

En edelleenkään käsitä, miksi ihmeessä talven neuvottelukierroksella piti synnyttää jälleen uusi ay-kielen sana. Tunnustan, että tätäkin kirjoittaessani jouduin lunttaamaan tuon sanan: tuloksellisuuteen perustuva kertaerä. Suomeksi se tarkoittaa korvausta lomarahojen leikkauksesta. Miksi työnantaja ei voisi puhua edes lomarahaleikkauksen kompensaatiosta?

Ay-liike on vieras niin työntekijälle kuin työnantajallekin. Meillä on olemassa loistava paketti, mutta tuoteselosteemme on kirjoitettu liian monimutkaisesti. Tehyn puheenjohtajana yksi tärkeimmistä tehtävistäni on saada ammattiyhdistysliike tekemään kuten Happoradio laulaa: puhumaan äänellä joka kuullaan, sanoilla jotka ymmärretään.

Ammattiyhdistysliikkeen merkittävin tuote on työehtosopimukset eli ”tessit”. Tämä slangisana sisältää meidän palkat, työajat ja lomat. Ilman ay-liikettä ei olisi olemassa äitiys- ja vanhempainvapaata, vuosilomia tai vaikkapa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Kahdeksantuntinen työpäivä ei ole käytössämme työnantajan silkan hyväntahtoisuuden vuoksi. Ilman ay-liikettä sitäkään ei olisi. Tärkein jäsenetu ammattiliitossa on tuki ongelmatilanteissa.

Jäsentemme työriitojen oikeuskäsittelyt otetaan Tehyssä kokonaan omiin käsiin. Omaa oikeuspalvelua rakennetaan syksyn aikana, ja se alkaa ensi vuoden alusta. Uudistus tarkoittaa sitä, että Tehyn omat juristit hoitavat jäsentemme työsuhderiidat alusta loppuun asti. Meillä on siis ihan ikioma lakitoimisto jäsenillemme. Ei enää oikeusturvavakuutusta, vaan oma lakitoimisto. Siinä vaikuttava sanapari, jonka merkityksen jokainen ymmärtää.

Lopuksi vielä pyyntö: lupaattehan huomauttaa, jos saan vakavanlaatuisen tartunnan jargonin puhumiseen? Siitä taudista haluan parantua pikavauhtia.