Lievää raudanpuuteanemiaa on paljon hedelmällisessä iässä olevilla naisilla. Kuva: iStock

Elimistö sopeutuu anemiaan

Lievää raudanpuuteanemiaa on paljon hedelmällisessä iässä olevilla naisilla.

Naisilla tavallisin syy anemiaan on raudanpuute. Syitä on silti monia muitakin, eikä anemiaa voi hoitaa aina rautalääkityksellä.

– Anemia ei ole diagnoosi tai sairaus vaan laboratoriolöydös, jonka syy pitää aina selvittää, muistuttaa osastonylilääkäri ja kliinisen hematologian sekä sisätautien erikoislääkäri Eeva Juvonen SPR:n Veripalvelusta.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Anemia tarkoittaa alhaista hemoglobiinia. Suomalaisten erilaisia anemioita ovat raudanpuuteanemian lisäksi B12-vitamiinin tai foolihapon puutos, vuotoanemia, luuydinsairauteen kuten leukemiaan liittyvä anemia, hemolyyttinen anemia ja krooniseen sairauteen liittyvä anemia.

Anemian oireisiin kuuluvat väsymys, hengästyminen ja sydämentykytys.

Meiltä puuttuvat lämpimien maiden merkittävät perinnölliset anemiataudit, kuten talassemia ja sirppisoluanemia.

– Suomessa näitä tauteja voi olla maahanmuuttajilla.

Anemian yleisiin oireisiin kuuluvat väsymys, hengästyminen ja sydämentykytys. Oireita voivat olla myös huimaus ja masentuneisuus sekä levottomat tai painavantuntuiset jalat.

– Anemian oireet voivat olla epäselviä. Elimistö sopeutuu hitaasti kehittyvään anemiaan melko hyvin, Juvonen sanoo.

Lievää raudanpuuteanemiaa on paljon hedelmällisessä iässä olevilla naisilla. Sille altistuvat etenkin jatkuvilla laihdutuskuureilla olevat teinitytöt, hiljattain synnyttäneet naiset ja vaihdevuosi-ikää lähestyvät naiset, joiden kuukautiset saattavat runsastua esimerkiksi myooman takia.

– Monet naiset ovat koko ajan raudanpuutteen rajoilla. Koska raskaudet, synnytykset ja imetys aiheuttavat raudanpuutetta, tuoreet äidit voivat olla lievässä raudanpuutteessa muutaman vuoden.

Naisen raudanpuuteanemian epäilys herää pienestä verenkuvasta. Sen lisäksi on tarpeen kysellä potilaalta, millaiset kuukautiset hänellä on. Jos kuukautiskierto on lyhyt, vuoto on runsasta ja kestää viikon, potilas on Eeva Juvosen mielestä syytä ohjata gynekologin vastaanotolle.

Miehillä raudanpuuteanemia on kohtalaisen harvinainen.

– Miehellä on aina tutkittava, mihin rauta hukkaantuu. Ohjaisin miehen jatkotutkimuksiin gastroenterologille. Kyse voi olla suolistovuodosta.

B12-vitamiinin puutos on uhka vegaanille, mutta muuten suomalaiset saavat ruokavaliostaan tätä vitamiinia riittävästi.

Joskus mahalaukun limakalvon vika voi kuitenkin estää B12-vitamiinin imeytymisen. Tällöin vitamiinia annetaan pistoksina lihakseen. Myös foolihappoa suomalaiset saavat riittävästi, lukuun ottamatta raskaana olevia naisia ja alkoholisteja.

Vuotoanemiasta on kyse, kun ihminen menettää paljon verta esimerkiksi isossa leikkauksessa tai synnytyksessä.

– Luonto hoitaa tällaisen anemian yleensä parissa kuukaudessa, kun hemoglobiini lähtee nousuun leikkauksen jälkeen, Juvonen kertoo.

Edellä kuvattuja anemioita vakavampia ovat luuydinsairauksiin liittyvät anemiat. Tällaisia ovat esimerkiksi aplastinen anemia ja myelodysplastisen syndrooman (MDS) anemia, joissa punasolujen tuotanto on häiriintynyt.

– MDS on vanhojen herrojen tauti. Potilaat ovat 60–70-vuotiaita ja sitä vanhempia. Heidän luuytimensä on täynnä rautaa, mutta punasolut hajoavat heti luuytimessä.

Näitä anemioita hoidetaan verensiirroilla. Verensiirtojen suosio on kuitenkin viimeisen viiden vuoden aikana vähentynyt. Lääkärit ovat huomanneet, ettei potilaan ennusteeseen välttämättä vaikuta se, onko hänen hemoglobiininsa 70 vai 80 g/l.

Hemolyyttisessä anemiassa on kyse puolustusjärjestelmän vinksahduksesta. Elimistö hyökkää omia punasoluja vastaan, ja punasolut hajoavat tavallisen 120 päivän sijaan jopa muutamassa vuorokaudessa. Tavallisin hoito hemolyysiin on kortisoni.

– Meillä Veripalvelussa on tällaisia tapauksia kerran kuukaudessa. Anemisoituminen on nopeaa ja rajua. Hemoglobiini laskee neljään- tai viiteenkymmeneen ja virtsan väri muuttuu tummaksi. Sopivaa verta on vaikea löytää. Hemolyysin laukaisee joskus infektio, mutta hemolyyttisen anemian syytä ei yleensä tiedetä, Juvonen kertoo.

Krooniseen tautiin liittyvästä anemiasta on kyse, kun sairaus estää luuytimen solutuotantoa. Tämän voi aiheuttaa esimerkiksi aktiivinen reuma. Anemia korjaantuu, kun sairaus saadaan hallintaan.

Anemioiden syyn selvittämiseen ei riitä Eeva Juvosen mielestä pelkkä pieni verenkuva.

– Vaikka raudanpuuteanemia näkyy verenkuvasta, on syytä kysellä naisen kuukautisista ja ruokavaliosta sekä varmistaa raudanpuute verikokeella. Pelkät rautatabletit eivät ole aina hyvä hoito. Raudan imeytyminen on yksilöllistä ja ihmisten mahat sietävät rautalääkitystä eri tavoin.

Anemioita voi ennaltaehkäistä syömällä terveellistä kotiruokaa.

Rautaa voidaan tiputtaa myös suoraan suoneen, mutta toimenpide on kallis ja vie poliklinikoiden vähiä tiputusaikoja. Täysin riskitönkään toimenpide ei ole.

Eeva Juvonen antaa vinkiksi, että jos potilaan hemoglobiini on 60 g/l tai alempi, hänet on syytä lähettää saman tien päivystykseen, jossa tulisi selvittää mahdollisen verensiirron tarve. Jos hemoglobiini on 80 g/l, raudanpuuteanemia voidaan todeta verenkuvan ja jatkoselvitysten avulla.

Jos hemoglobiini on 80 g/l, mutta verenkuva ei viittaa raudanpuutteeseen, kyse voi olla B12-vitamiinin tai foolihapon puutteesta. Hyväkuntoisen potilaan lievän anemian alkuvaiheen selvittelyt kuuluvat perusterveydenhuoltoon.

– Verenkuva antaa vinkkiä kiireellisyydestä. Suurisoluiset punasolut viittaavat B12-vitamiinin tai foolihapon puutokseen sekä autoimmuuniin hemolyyttiseen anemiaan. Pienisoluiset punasolut viittaavat puolestaan raudanpuuteanemiaan.

Anemioita voi ennaltaehkäistä syömällä terveellistä kotiruokaa.

– Lihaa kannattaa syödä pari kertaa viikossa, ja kasvissyöjien olisi hyvä syödä maitotuotteita. Vegaanin pitäisi syödä B12-vitamiinia purkista ja raskaana olevien naisten foolihappoa.

Vakaviin sairauksiin liittyviä anemioita tai hemolyysiä ei voi ennaltaehkäistä.

Punasolut

  • Punasolut syntyvät luuytimessä. Niiden tehtävä on kuljettaa happea keuhkoista lihaksiin.
  • Punasolut elävät noin 120 päivää ja hajoavat sitten pernassa ja maksassa. Hajoamistuotteet poistuvat ulosteen ja virtsan mukana.
  • Normaalit punasolut ovat litteitä ja joustavia.
  • Anemiasta kärsivän ihmisen punasolut voivat olla anemian syystä riippuen tavallista litteämpiä, pienempiä, suurempia tai pyöreämpiä.
  • Anemiassa punasoluja on liian vähän ja siksi hemoglobiini laskee.
  • Punasolujen pieni määrä voi johtua kahdesta syystä: luuydin tuottaa punasoluja liian vähän tai elimistö kuluttaa niitä liian nopeasti.

Teksti Emmi Oksanen

Julkaistu Tehy-lehdessä 7/2014

Mainos
Mainos