IBD-sairauksien kaksi päämuotoa ovat Crohnin tauti ja haavainen paksusuolitulehdus. Kuva: iStock

IBD-sairaudet yleistyvät kovaa vauhtia myös lapsilla – mistä suoliston tulehdukset johtuvat?

Koulutetuille IBD-hoitajille on suuri tarve koko maassa.

Mitä ovat tulehdukselliset suolistosairaudet?

Tulehduksellisissa suolistosairauksissa eli IBD-sairauksissa immuunijärjestelmä ylireagoi tavalla, joka aiheuttaa elimistössä tarpeettomia puolustusreaktioita. Tästä seuraa suolen limakalvon ja seinämän turvotusta, tulehdusta ja haavaumia. IBD on lyhenne sanoista ”inflammatory bowel diseases”.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

IBD:n kaksi päämuotoa ovat Crohnin tauti ja haavainen paksusuolitulehdus. Chrohnin tauti voi vaikuttaa mihin tahansa ruoansulatuskanavan osaan suusta peräaukkoon, mutta useimmiten se ilmenee ohutsuolessa. Haavainen paksusuolitulehdus paikallistuu paksusuoleen ja peräsuoleen.

IBD:n varmistava diagnoosi tehdään paksusuolen tähystyksessä. Tarvittaessa otetaan koepalat.

Kuinka yleinen IBD on väestössä?

Suhteessa väestöön Suomessa on eniten IBD-sairauksia Euroopassa. Niistä onkin jo muodostunut suomalaisten uusi kansantauti. Viimeisen 20 vuoden aikana potilaiden lukumäärä on kolminkertaistunut. Noin 52 000 suomalaisella on diagnosoitu IBD, ja siihen sairastuu joka vuosi lähes 2 000 suomalaista.

IBD-sairaudet puhkeavat yleisimmin 20–35 vuoden iässä, mutta ne voivat ilmaantua myös tätä vanhemmilla. Sairaudet ovat yleistyneet viimeisinä vuosikymmeninä huomattavasti myös lapsilla.

Haavaisen paksusuolitulehduksen ilmaantuvuus on väestössä 2,5–3 kertaa suurempi kuin Crohnin taudin.

Millaisia ovat IBD:n oireet?

Tyypillisiä IBD:n oireita ovat nopeasti ja usein yllättävä vessahätä, ripuli, veriset ja limaiset ulosteet, vatsakivut sekä vatsakrampit ulostamisen yhteydessä. Jos tulehdustila on vaikea, voi esiintyä myös laihtumista ja kuumeilua. Chrohnin taudissa vatsakivut tuntuvat tavallisesti oikealla alavatsalla. Ennen varsinaista IBD:n toteamista takana voi olla jopa vuosien taistelu epämääräisten vatsaoireiden ja väsymyksen kanssa.

Mikä synnyttää tulehduksellisia suolistosairauksia?

Tarkkaa syytä IBD:lle ei tiedetä, mutta taudilla on osin perinnöllinen kytkös: sairastavista 5–20 prosentilla esiintyy suvussaan samaa sairautta.

Muita mahdollisia syntytekijöitä ovat arvioiden mukaan tulehduksen säätelyjärjestelmien häiriöt, puutteellinen suolistobakteeristo, länsimaalaiset olosuhteet kuten korkea hygieniataso ja epäterveellinen ruokavalio, useat lapsuuden antibioottikuurit, psykososiaaliset tekijät kuten krooninen stressi sekä Chrohnin taudissa tupakointi.

Tänä vuonna Gastroenterology-­lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin suolistossa ensimmäistä kertaa muutoksia, jotka ilmenevät ennen haavaisen paksusuolitulehduksen kehittymistä. Suomalaistutkijat ovat saaneet myös alustavia tutkimustuloksia siitä, että lasten IBD-tapaukset muodostavat ajallisia ja paikallisia ryppäitä. Tämä saattaa avata IBD:n perimmäisiä syitä.

Miten IBD:tä hoidetaan?

Hoidettuna IBD:n ennuste on yleensä hyvä, eikä siihen näytä liittyvän lisääntynyttä kuolleisuutta. Ensisijainen hoito on lääkitys, uusimpana biologiset lääkkeet. Ne vaikuttavat tulehduksen välittäjäaineisiin tai estävät tulehdusta aiheuttavien valkosolujen toimintaa.

Osa IBD-potilaista tarvitsee leikkaushoitoa. Haavaisessa paksusuolitulehduksessa leikkauksessa poistetaan usein paksusuoli kokonaan. Suurimmalle osalle rakennetaan ohutsuolesta lantion alueelle niin sanottu J-pussi, johon uloste kertyy ja josta se ulostetaan normaalireittiä pitkin.

Stanfordin yliopiston viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että noin 50 prosentille leikkauksen läpikäyneistä potilaista kehittyi pussiitti eli ohutsuolesta tehdyn säiliön tulehtuminen. Sen oireita ovat ripuli ja lämmönnousu. Pussiittia hoidetaan alkuvaiheessa pääasiassa antibiooteilla.

Millaista ruokavaliota IBD-potilaan kannattaa noudattaa?

Taudin rauhallisessa vaiheessa voi ja kannattaa yleensä syödä tavallista, monipuolisesti ravitsevaa ruokaa. Vaikeammissa tapauksissa ravitsemushoito rakennetaan yksilölliseksi. Osa potilaista voi tarvita ravintovalmisteita ja tarpeen mukaan ravitsemusta tehostetaan letkuravitsemuksella. Ripuli ja paksusuolen tulehdus lisäävät nesteen ja suolojen tarvetta.

Uusi Nutritients-lehdessä julkaistu usean tutkimuksen katsaus kertoo, että erikoisräätälöity hiilihydraattiruokavalio (SCD) vaikuttaa vähentävän IBD:n oireita ja sen aktiivisuutta. SCD:ssa sallittuja ovat liha, hedelmät ja suurin osa kasviksista, kun taas vältettäviä ovat viljat, perunat, maissi, prosessoidut lihat sekä maitotuotteet.

Suoliston toiminnallisiin ongelmiin kuten turvotteluun ja runsaaseen kaasunmuodostukseen voi auttaa FODMAP-ruokavalio, jossa karsitaan tiettyjen imeytymättömien hiilihydraattien määrää.

Lähteenä käytetty: Terveyskirjasto, Reunapaikka, IBD ja muut suolistosairaudet ry, Tays

IBD-hoitajalla piisaa kiirettä

IBD-hoitajia alettiin kouluttaa ensimmäisen kerran noin kymmenen vuotta sitten. Nykyisin he työskentelevät osana moni­ammatillista gastroenterologista tiimiä.

”Yhteistyö gastroenterologien kanssa on toimivaa ja meillä on tunne siitä, että oman erikoisalamme lääkärit arvostavat IBD-hoitajien työtä”, kertoo Husin IBD-hoitaja Jenniina Harno-Tasihin.

Monissa yksiköissä on jo tehty tehtävänsiirtoja lääkäreiltä IBD-hoitajille. Näitä ovat esimerkiksi lääketurvakokeiden tarkistukset ja kontrollisoitot potilaille. Tiettyjen potilasryhmien osalta myös lääkärin vuosikontrolleja on siirretty IBD-hoitajille, mutta tämä ei näy palkassa, Harno-Tasihin kertoo.

Potilasmääriin nähden IBD-hoitajia on koulutettu vasta vähän, eikä kaikissa yksiköissä ole vielä IBD-hoitajan vakanssia ollenkaan tai niitä on liian vähän.

“Tämä näkyy olemassa olevien IBD-hoitajien työmäärän lisääntymisenä. Työtahti on kova. Riittämättömyyden tunne potilastyössä on yhä yleisempää ja ylitöitä kertyy.”

Uusin ryhmä tulevia IBD-hoitajia aloitti tänä vuonna ammattikorkeakoulu Arcadassa. Kyseessä on työn ohessa suoritettava maksullinen 30 opintopisteen ohjelma.

”Kaikki työnantajat eivät edelleenkään kustanna koulutusta, vaikka IBD-hoitajille ja hoitajien määrän lisäämiselle on selkeä tarve ja kustannushyödyt on osoitettu tutkimuksin. Jotkut hoitajat ovat maksaneet koulutuksen jopa omasta pussista”, Harno-Tasihin kertoo.

Hän kaipaa Suomeen kiireesti lisää koulutettuja IBD-hoitajia.

”IBD-hoitajalla tulisi olla gastrotiimissä yhtä itsestäänselvä rooli kuin reumahoitajalla reumaklinikalla tai diabeteshoitajalla endokrinologialla. IBD-hoitajan asiantuntijuuden, työpanoksen ja vastuun tulisi näkyä myös palkassa.”

Lisäksi potilastyöhön tarvitaan yhä enemmän erilaisia digikanavia, kuten chattejä, etäseurantaa, virtuaalivalmentajia sekä potilastukiverkostoja.

IBD-hoitotyön näkyvyyden ja kehityksen tueksi on perustettu vastikään IBD-hoitajien yhdistys. Parhaillaan yhdistys työstää nettisivujaan.

Teksti Lauri Seppälä 

Mainos
Mainos