Tuki- ja liikuntaelinvaivat riivaavat terveydenhuollon ammattilaisia. Kuvitus: iStock

Kroppa joutuu hoitotyössä koville – stressi voi pahentaa tuki- ja liikuntaelinten vaivoja

Tuki- ja liikuntaelinvaivojen hoitaminen vaatii parannuksia paitsi ergonomiaan myös työkulttuuriin.

Monet kokevat itsensä kuin betonipaaluksi, koska kroppa ei taivu arjen vaatimiin asentoihin. Kauppakassien, saati potilaan, nostelu voi tuntua uuvuttavalta urheilusuoritukselta.

Jopa yli 20 prosentilla suomalaisista on jokin pitkäaikainen tuki- ja liikuntaelimistön (tule) sairaus, joka rajoittaa toimintakykyä olennaisesti. Tule-sairaudet ovat suomalaisten yleisin syy lääkärissä käyntiin ja eniten työstä poissaoloja aiheuttava sairausryhmä.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Työikäiset kipuilevat eniten lanneselkäsairauksien, niska-hartiaoireyhtymän ja nivelrikkojen takia. Erityisen paljon tule-vaivat – ja niistä etenkin selkäongelmat – riivaavat terveydenhuollon ammattilaisia. Heillä ne ovat myös suurin syy ennenaikaiseen eläkkeelle siirtymiseen.

Teho-osaston ja päivystyspoliklinikan sairaanhoitajille yleisiä ongelmakohtia ovat selkä ja olkapäät.

”Fyysisesti raskaimpiin tehtäviin kuuluu yleensä liikkumisessa avustaminen, nostot ja siirrot. Tarkoitukseen soveltuvia apuvälineitä on olemassa valtavasti, mutta niistä tiedetään yleensä vähän”, sanoo tehyläinen fysioterapeutti Heikki Hartikainen.

Työjalkineisiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

Hartikaisen mukaan erilaiset henkilönostimet ja nousutuet saattavat jäädä vähäiselle käytölle, koska niiden käyttöön ei saada riittävän perusteellista perehdytystä.

”Myös liiallinen kiire siirtymisissä on uhka sekä avustettavalle että avustajalle. Kiireinen siirtyminen on harvoin paljonkaan nopeampi kuin rauhallinen.”

Hoitotyössä kuluu paljon aikaa jalkojen päällä. Siksi työjalkineisiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

Jalkaterapeutti, dosentti Minna Stolt pitää parhaana vaihtoehtona paljasjalkakenkiä, sillä niissä jalkaterä voi toimia luonnollisesti. Kenkien ohut pohja tekee hyvää jalkaterän pienille lihaksille, ja alaraajojen verenkierto vilkastuu.

Keho on luotu liikkuvaksi, joten kehoa tulisi totuttaa monenlaiseen liikkeeseen.

”Esimerkiksi rangan tulee koukistua, ojentua, kiertyä ja kallistua. Lihasten olisi hyvä tottua tuottamaan voimaa myös oudommissa asennoissa”, Heikki Hartikainen toteaa.

Kyykistyminen on yleensä aina parempi vaihtoehto kuin kumartuminen. Kyykistyminen vaatii kuitenkin lihasvoimaa ja liikkuvuutta.

”Lihaskunto- ja liikkuvuusharjoittelu ennaltaehkäisee tule-ongelmia. Muun muassa syväkyykky vaatii monipuolista liikkuvuutta, lihasvoimaa ja kehonhallintaa. Välillä olisi hyvä myös hengästyä kunnolla”, Hartikainen muistuttaa.

Myös raskas työkulttuuri lisää tule-sairauksien riskiä, Hartikainen sanoo. Tällä hän viittaa hoitotyön koviin vaatimuksiin, sosiaalisen tuen puutteeseen ja työn kontrolloituun luonteeseen. Hartikainen on havainnoinut, että monilla jää työvuoron jälkeen päälle ylivirittynyt tunne, jolloin rentoutuminen tuntuu haastavalta.

”Stressi ja hermoston ylilataus voi tuntua möykkynä palleassa, sumuna aivoissa tai vaikka kipuna jossain päin kehoa. Hoitajien työssäjaksamiseen panostaminen vähentää varmasti myös tule-sairauksia, mutta se onkin helpommin sanottu kuin tehty.”

Erilaiset hengitys- ja kehonhahmotusharjoitteet ovat yksi oivallinen keino pysähtyä kiireisen arjen keskellä ja rauhoitella ylivirittynyttä kehoa ja mieltä, Hartikainen neuvoo.

Liikkua tulisi kivusta huolimatta.

Yhtä olennaista on huomioida yksilöllisiä taustatekijöitä. Tule-sairauksien riskiä kasvattavat muun muassa tupakointi, korkea painoindeksi, ikä ja huono fyysinen kunto. On myös tavallista, että tule-sairaudesta kärsivällä on myös muita sairauksia, kuten diabetes.

Esimerkiksi ylipainoa välttämällä on mahdollista vähentää nivelten liiallista kuormitusta ja nivelrikon syntymistä.

Aiemmin neuvottiin liikkumaan vain kipujen sallimissa rajoissa. Nykyisin kipututkijat muotoilevat ohjeistuksen toisin: liikkua tulisi kivusta huolimatta. Kipujenkin aikana tulisi pysyä aktiivisena ja hyödyntää liikuntaa.

Vuonna 2019 julkaistiin suomalaisten hoitoalan työntekijöiden parissa tehty NURSE-RCT-tutkimus, mikä sekin osoitti, että liikunta auttaa vähentämään kipuja.

Jo pelkkä seisominen vaikuttaa paljon. Esimerkiksi Occupational Environmental & Medicine -lehdessä vuonna 2018 julkaistussa tutkimuksessa ilmeni, että selkäkivuista kärsivät potilaat hyötyivät merkittävästi säädettävästä työpöydästä ja terveysneuvonnasta. He kokivat 50 prosenttia vähemmän alaselän kipuja kuin kontrolliryhmä, joka ei näitä hyödyntänyt.

Kropan lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota mieleen. Kipuihin liittyy monia itsetuntoon ja minäkuvaan liittyviä asioita, joihin pitäisi pureutua paljon nykyistä paremmin, kirjoittaa professori ja reumatologi Rachelle Buchbinder Lancet-lehden raportissa. Hän tähdentää, että ihminen saattaa kokea huonoa itsetuntoa ja syyllisyyttäkin, kun kivut estävät harrastamasta. Tämä taas lisää kipuja entisestään.

Tule-ongelmia kannattaa selvitellä ammattilaisen kanssa aikaisessa vaiheessa, sillä pitkittyessään vaivan hoitaminen käy yleensä aina hankalammaksi, Hartikainen muistuttaa.

Liiku, taivuta ja hahmota kolotukset

  • Etenkin fyysisesti raskasta työtä tekevien on hyvä sisällyttää harjoitteluunsa liikkuvuusharjoitteita ja lihashuoltoa.
  • Työssä usein toistuville liikemalleille kannattaa kehittää vastaliikkeitä. Esimerkiksi kumartelujen vastaliikkeiksi sopivat taaksetaivutukset. Yksipuolisten kiertojen vastapainoksi kannattaa tehdä kiertoja toiseen suuntaan. Ylävartaloa ja olkapäitä on hyvä huoltaa vetävillä ja rintakehää avaavilla liikkeillä.
  • Erilaiset hengitys- ja kehonhallinnan harjoitteet auttavat tiedostamaan, mitä kehossa tapahtuu ja missä asennossa keho milloinkin on. Tämä auttaa ymmärtämään myös kolotuksen syitä.
  • Verkosta löytyy paljon taukojumppavinkkejä. Selkakanava.fi on hyvä suomalainen lähde. Moni fysioterapeutti antaa vinkkejä Instagramissa. Esimerkiksi juttuun haastatellun Heikki Hartikaisen vinkkejä löydät täältä.
  • Tuki- ja liikuntaelinvaivoissa kannattaa kääntyä lähes poikkeuksetta fysioterapeutin puoleen.

Teksti Lauri Seppälä

Lue lisää:

Fysioterapeutti on korvaamaton olkapään vaivoissa

Selkäkipuun apua fysioterapeutilta – potilaat tyytyväisiä

Mainos
Mainos