Ruusufinnin syy voi piillä suolistossa

Uusimpien tietojen mukaan ruusufinniä ei pitäisi tutkia pelkkänä ihotautina.

Kuvateksti
Ruusufinni oireilee aaltoillen. Pahin vaihe sattuu useimmiten kevättalveen. Kuvitus: iStock

Ruusufinni eli rosacea on yksi yleisimmistä vaivoista suomalaisten kasvoilla. Diagnoosi siitä on joka kymmenennellä. Vaiva ei ole vain esteettinen, sillä pahimmillaan ruusufinni on erittäin kuumottava ja kivulias. Taipumus ruusufinniin kulkee suvussa, ja se puhkeaa lähes aina aikuisiällä.

Oireiltaan ruusufinni on hyvin moninainen. Tyypillistä on jatkuva punoitus kasvoissa, joskus kaulalla tai rinnassa. Kasvot lehahtavat helposti lämpötilan vaihtelujen yhteydessä, etenkin auringon paisteessa, sekä liikunnan, alkoholin ja kuumien juomien vaikutuksesta ja sosiaalisesti jännittävissä tilanteissa. Punoituksen laantuminen voi viedä hyvinkin kauan.

Joillakin kasvoista pilkottaa pieniä hiusverisuonia ja märkäpäitä, jotka muistuttavat aknea. Viidesosalla potilaista on myös silmäoireita, kuten kuivasilmäisyyttä ja silmäluomien reunan tulehdusta.

Pienelle osalle kehkeytyy rinofyyna eli muhkurainen nenä, kun talirauhaset suurentuvat poikkeuksellisesti. Tämä muoto ilmenee lähes poikkeuksetta vain miehillä.

Diagnosoitaessa ruusufinni tulee erottaa aknesta, koska se reagoi eri tavoin esimerkiksi aurinkoon ja sen hoito on erilaista. Ruusufinnin tapauksessa on tärkeää suojautua auringolta.

– Aurinkosuojavoiteessa on oltava sekä UVB- että UVA-suoja ja suojakerroin 30 tai sitä suurempi, ohjeistaa ihotautilääkäri Anna Hannuksela-Svahn.

Ruusufinnin tarkkaa aiheuttajaa ei tunneta, mutta International Journal of Dermatology -lehden julkaiseman tuoreen tutkimusartikkelin mukaan kyse voi olla kahden asian yhdistelmästä: immuunijärjestelmän taipumuksesta aiheuttaa tarpeetonta tulehdustilaa sekä verisuonten voimakkaasta laajenemisesta.

Ruusufinni voi viestiä monien muiden ihosairauksien tapaan ihoa syvemmällä olevasta ongelmavyyhdistä. Ihotautien erikoislääkäri Suvi-Päivikki Sinikumpu on osoittanut vuonna 2018 tarkastetussa väitöskirjassaan, että ruusufinni ja monet muut ihosairaudet yhdistyvät kehon matala-asteiseen tulehdustilaan. Sitä lietsovat muun muassa epäterveellinen ruokailu, tupakointi, jatkuva stressi ja univaje.

British Journal of Dermatology -lehdessä verrattiin noin 50 000:n ruusufinniä sairastavan tanskalaisen tietoja noin 4,3 miljoonan kontrollihenkilön tietoihin. Ruusufinniä sairastavilla ilmeni muita enemmän keliakiaa, haavaista paksusuolentulehdusta, helikobakteeri-infektiota, ärtyvän suolen oireyhtymää (IBS) ja ohutsuolen bakteerien liikakasvua (SIBO).

Ruusufinniä lietsovat epäterveellinen ruokailu, tupakointi, jatkuva stressi ja univaje.

Genovan yliopiston tutkimuksen mukaan ohutsuolen bakteerien liikakasvu on 13 kertaa yleisempi ruusufinniä sairastavilla kuin muilla. Bakteerien liikakasvua hoitamalla pystyttiin taltuttamaan erittäin hyvin myös ruusufinnin oireita.

Tänä vuonna julkaistu John Hopkins -yliopiston tutkimusraportti puolestaan kertoo, että ruusufinnipotilailla on runsaasti haitallisia kampylobakteereja, kun taas monista hyvistä bakteereista ilmenee puutetta.

Ihotautien professori Anna Lien-Lun Chien John Hopkins -yliopistosta toteaa, että ruusufinniä ei pitäisi ajatella vain ihotautina etenkin, kun sillä on yhä selvemmät yhteydet suoliston mikrobiomiin ja siihen liittyviin systeemisiin infektiosairauksiin.

Ruusufinnin hoitoon käytetään paljon antibiootteja, jotka vaikuttavat suolistoon mikrobiomiin.

Chienin mukaan ihotautilääkärien tulisi kysyä aktiivisesti ruusufinnipotilaiden terveystaustoista, erityisesti ruoansulatusjärjestelmän ongelmista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista hoidoista.

Syy-seuraussuhdetta suolisto- ja iho-ongelmien välillä ei ole kuitenkaan pystytty osoittamaan. Suolisto-oireilun ja ruusufinnin yhteyttä voi selittää osaltaan myös se, että ruusufinnin hoitoon käytetään paljon antibiootteja, jotka vaikuttavat suolistoon mikrobiomiin, toteaa yleislääketieteen sekä ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Taras Klimenko Suomen Ihosairaalasta.

Tietynlaiset ruoat voivat laukaista ruusufinnin. Laukaisevana tekijänä voi toimia ruoan lämpö. Muita potilaiden kertomusten perusteella tunnistettuja tekijöitä ovat alkoholi, erityisesti punaviini, sekä tulisten pippureiden sisältämä kapsaisiini ja kanelialdehydi, jota on kanelin ohella muun muassa tomaatissa, suklaassa ja sitruunassa.

Kahvin on epäilty pahentavan ruusufinniä, mutta kahvi itsessään voikin olla enemmän eduksi. JAMA Dermatology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa ilmeni, että vähintään neljä kuppia kahvia päivässä juoneilla naisilla oli ruusufinnin diagnooseja huomattavasti vähemmän kuin harvoin kahvia juovilla naisilla. Tutkimuksen mukaan lehahdukset eivät johtuneetkaan kofeiinipitoisesta kahvista vaan juoman kuumuudesta.

Tutkijoiden mukaan kahvin suotuisa vaikutus voi selittyä esimerkiksi kofeiinin verisuonia supistavalla vaikutuksella. Toisaalta kahvin antioksidantit saattavat auttaa tulehduksen hillitsemisessä. Kahvi voi myös säädellä tai tasapainottaa hormoneja, kuten adrenaliinia, noradrenaliinia ja kortisolia.

Lääkkeitä ruusufinniin

  • Beetasalpaajat ovat turvallinen vaihtoehto hankalaan lehahtelevaan punoitukseen. Ne hidastavat lepopulssia ja rajoittavat sykkeen nopeutumista.
  • Brimonidiinitartraattigeeli supistaa verisuonia voimakkaasti. Punoitus voi kadota sillä tyystin. Kliinisissä testeissä on kuitenkin todettu, että osalla tätä lääkettä (Mirvaso) käyttäneistä oireet pahentuvat, kun verisuonet laajentuvat aineen vaikutuksen päätyttyä.
  • Ivermektiinivoiteella on tulehdusta poistava vaikutus. Lisäksi se tuhoaa ihon talipunkkeja.
  • Voimakkaalla a-vitamiinijohdannaisella, isotretinoiinilla, voidaan hoitaa erityisesti rinofyymaa eli muhkuranenää. Se pysäyttää yleensä nenän paksuuntumisen.
  • Reseptivapaa metronidatsolivoide lievittää jonkin verran tulehdusta ja tappaa bakteereita.
  • Ruusufinnistä kärsivän kannattaa käyttää hellävaraisia ihonhoitotuotteita. Peittävää kosmetiikkaa voi käyttää, kunhan se ei pahenna oireita. Kortisonivoiteita tulee välttää.

Teksti Lauri Seppälä

Lue lisää:

Huonosti tunnettu ihotauti voi arpeuttaa myös mielen

Aurinkokeratoosia esiintyy eniten eläkeläisillä, mutta altistusta kertyy lapsuudesta asti

Punajäkälän syy on tuntematon