Asiat etenevät parempaan suuntaan pienin askelin.
Tunnin mittaiset käynnit
Ulla Heimonen on yksi Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kolmesta hyvinvointivalmentajasta. Hänen tehtävänään on tukea ja kannustaa asiakkaita tekemään elämäntapamuutoksia. Hyvinvointivalmentajat ohjaavat vuorollaan myös painonhallintaryhmiä.
Elintapaohjaus on tarkoitettu terveytensä kannalta riskiryhmässä oleville eteläkarjalaisille, joilla on huoli omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Asiakkaita ohjautuu hyvinvointivalmentajalle eri yksiköistä mutta myös esimerkiksi kaupungin liikuntaneuvonnan kautta.
Moni hakeutuu vastaanotolle myös oma-aloitteisesti. Se on helppoa, sillä hyvinvointivalmentajalle voi soittaa suoraan hänen omaan numeroonsa.
”Elintapaohjaustahan tehdään kaikkialla, missä hoitoalan ammattilainen kohtaa asiakkaan tai potilaan – on se sitten hyvinvointiasema, hammashoitola, perheneuvola tai sydänpoli. Mutta me hyvinvointivalmentajat pystymme keskittymään vain ja ainoastaan tähän”, Ulla sanoo.
Aikaa on reilusti, sillä vastaanottokäynnit kestävät tunnin. Jokaisen asiakkaan tilanteeseen voidaan paneutua rauhassa ja yksilöllisesti. Käyntejä on neljästä kuuteen, noin vuoden aikajänteellä.
Suurin osa haluaa pudottaa painoa. On myös niitä, jotka kaipaavat lääkkeetöntä apua unettomuuden hoitoon tai haluavat päästä eroon tupakasta tai muista nikotiinituotteista.
”Useinhan asiat liittyvät toisiinsa, sillä ihminen on kokonaisuus. Ensimmäisellä käynnillä kartoitamme koko elämäntilannetta ja sitä, millaisia tavoitteita asiakkaalla on.”
Aina löytyy positiivista
Minä tulin tuomiolle. Näin asiakas saattaa sanoa avatessaan Ullan vastaanottohuoneen oven. Usein asiakkaat kokevat, että eivät ole kyenneet tekemään minkäänlaisia muutoksia.
”Mutta kyllä niitä aina löytyy. Joku on vähentänyt kahvisokerin määrää, toinen alkanut kävellä työmatkalla yhden bussipysäkin välin, kolmas innostunut treenaamaan käsipainoilla tv-uutisia katsellessa.”
Joskus tullaan siihen tulokseen, että nyt ei ole oikea aika elämänmuutokselle.
Ulla huomauttaa, että viralliset liikunta- ja ravitsemussuositukset, kuten kaksi ja puoli tuntia liikuntaa viikossa tai vähintään puoli kiloa kasviksia päivässä, saattavat tuntua lamaannuttavilta, jos elämäntavat ovat olleet tyystin toisenlaiset.
”Siitä voi tulla puristava tunne, että kun en tuohon kykene, en tee mitään. Minun vastaanotollani ajatus on, että niin pientä muutosta ei olekaan, ettei sitä kannattaisi tehdä.”
Paras onnistuminen on se, kun asiakas kokee voivansa paremmin, sanoo Ulla. Vaa’an lukemia ei niinkään tuijotella. Hyvinvointivalmentajana työn merkityksellisyys tulee siitä, kun asiakas kertoo saaneensa eväitä eteenpäin.
Pysyvä muutos vaatii malttia eikä pikavoittoja ole, korostaa Ulla.
”En osaa sanoa, onko elämäntapamuutosten tekeminen helppoa tai vaikeaa, mutta aikaa se ainakin vaatii. Kyseessä ei ole pika- vaan ultramatka.”
Joskus aloituskäynnillä tullaan siihen tulokseen, että nyt ei ole oikea aika elämänmuutokselle.
”Voi olla stressaava tai kuormittava elämänvaihe, työttömyyttä, rahahuolia tai mielenterveyshaasteita. Voimia ei välttämättä riitä mihinkään ylimääräiseen. Silloin voimme sopia, että palataan asiaan, kun tilanne on helpottanut.”
Itsestä hyvä huoli
Hyvinvointivalmentajat kuvailevat itseään rinnalla kulkijoiksi. He auttavat asiakasta löytämään onnistumisia ja oivalluksia ja asettamaan tavoitteita.
”Muutoksessa auttavat välietapit. Asiakkaat sanovat, että se tsemppaa heitä, kun tietää, että uusi tapaaminen hyvinvointivalmentajan kanssa on odottamassa.”
Asiakaspalaute on ollut kannustavaa. Viime vuonna kolmella hyvinvointivalmentajalla kävi yhteensä 647 asiakasta. Heistä 70 prosenttia oli tyytyväisiä saamaansa elintapaohjaukseen ja 66 prosenttia saavutti itselle asettamansa tavoitteet.
Ulla kokee, että ennaltaehkäisy on kuulunut aina hänen työkuvaansa. Ensimmäiseltä ammatiltaan hän on hammashoitaja. Sairaanhoitajaksi valmistuttuaan hän työskenteli sairaalassa ja terveysasemalla.
Yhdeksän vuotta sitten hän siirtyi projektitöihin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiimiin, ja sitä kautta hyvinvointivalmentajaksi.
Elintapaohjaus alkoi Etelä-Karjalassa ensin hanketyönä ja jatkui sitten hyvinvointialueen omana toimintana.
”Olen aina ollut kiinnostunut hyvinvoinnista ja pyrkinyt positiivisuuteen elämässä. Terveyden edistäminen on itselleni läheinen ja tärkeä asia. Meidän kaikkien on pidettävä hyvää huolta itsestämme.”
Omasta hyvinvoinnistaan Ulla huolehtii syömällä säännöllisesti ja ravitsemussuositukset huomioiden sekä liikkumalla monipuolisesti. ”Kun kokonaisuus on kunnossa, voi hyvillä mielin välillä herkutellakin.”
