Tiedän miltä tuntuu. Piikkikammoinen Heidi Pirttikangas tuntee myötätuntoa pelkäävää potilasta kohtaan: ”Veri pakenee päästä, kun minulta otetaan näyte sormenpäästä.” Kuvat: Jari Lifländer

Aikalisä auttoi: Bioanalyytikko Heidi innostui työstään uudelleen

Jatko-opinnot palauttivat bioanalyytikko Heidi Pirttikankaan mieleen, kuinka arvokasta työtä hän tekee osana potilaan hoitoketjua. ”Diagnooseista lähes 70 prosenttia perustuu laboratoriokokeiden antamaan tietoon.”

Nyt pistää. Bioanalyytikko, laillistettu laboratoriohoitaja Heidi Pirttikangas, 47, tietää, että näytteenottoa pelkäävälle lapselle kannattaa olla rehellinen. Heidi kertoo, että verinäytteen ottaminen tuntuu ikävältä, mutta se on nopeasti ohi. Näytettä tarvitaan, jotta hoitajat ja lääkärit voivat hoitaa potilasta.

”Minä autan potilasta olemalla hetkessä sataprosenttisesti läsnä. Voin kohdata yhden päivän aikana jopa sata asiakasta, mutta näytteenottohetkellä juuri tämä asiakas ja hänen asiansa ovat minulle tärkeimmät.”

Heidi tekee työtään Tampereella, Fimlabin kolmessa toimipisteessä: Tampereen yliopistollisen sairaalan poliklinikkalaboratoriossa, Kuninkaankulmassa kaupungin keskustassa ja Rauhaniemen sairaalassa.

Hän ohjaa asiakkaita virtsa- ja ulostenäytteisiin sekä ottaa verikokeiden lisäksi sydänfilmejä, gynekologisia ja nielunäytteitä ja nykyään myös koronanäytteitä. Asiakkaana Heidillä on lapsia, syöpäsairaita, hauraita vanhuksia ja tavallisia, työikäisiä ihmisiä.

”Minun paikkani on näytteenotossa, potilastyössä. En viihtyisi näytteiden analysoinnissa, tutkijana tai myyntipuolella laite-edustajana, kuten osa bioanalyytikoista”, kertoo 20 vuotta sitten bioanalyytikoksi valmistunut Heidi.

Pienen verimäärän avulla ihmisestä voidaan selvittää paljon asioita ilman, että ihmiseen täytyy tehdä isompaa reikää. Verinäytteessä saadaan luotettavaa tietoa vain, jos näyte on luotettava.

”Bioanalyytikko vastaa näytteen luotettavuudesta – siitä, että näyte on otettu oikeaan välineeseen oikealla tavalla.”

Näyteputki ei esimerkiksi saa jäädä liian vajaaksi ja näyte pitää sekoittaa oikein putkessa odottavaan hyytymisenestoaineeseen.

”Marevan-potilaan näyte voi mennä pilalle jo siitä, että puristusside jää asiakkaan käteen liian pitkäksi aikaa.”

Työ vaatii tarkkuutta. Asiat on tehtävä tietyssä järjestyksessä, määrätyllä tavalla. Silti näytteenotossa voi tulla tilanteita, jolloin ohjekirja on pakko unohtaa ja käyttää tervettä järkeä. Kuten silloin, kun asiakas ei ole saanut tai ymmärtänyt saamiaan ohjeita eikä ole noudattanut esimerkiksi hormonimääritysten näytteenottoon liittyviä aikarajoituksia. Hän ei ole paastonnut tai paasto on venynyt liian pitkäksi.

”Akuuteissa tilanteissa näyte on otettava oli vuorokaudenaika tai potilaan ruoka-aikataulu mikä tahansa.”

Kaikki tuloksiin mahdollisesti vaikuttavat asiat kirjataan ylös, jotta tulosta voidaan verrata viitearvoihin.

”Lääkärin tehtävänä on kertoa potilaalle, mitä tutkimuksen tulos tarkoittaa.”

Taysissa Heidi saa mukaansa laitoshuoltajan täyttämän kärryn. Rauhaniemessä hän huolehtii itse, että kärrystä löytyy kaikki tarvittava: staassi, neulat, tufferit ja putket. Joskus välineitä pitää etsiä varta vasten.

”Harvinaisten sairauksien näytteenotossa käytetään välineitä, joita ei välttämättä pääse käyttämään kuin kerran työuran aikana. Silloin ohjekirja ja kokeneen työtoverin neuvot ovat tarpeen.”

Näytteenottovälineet ja menettelytavat vaihtuvat aika ajoin. Varsinkin neulat kehittyvät jatkuvasti.

”Urani alussa neulat ruuvattiin kiinni neulanpidikkeeseen eli holderiin. Näytteenoton jälkeen neulaan laitettiin korkki, jotta neulan sai hävitettyä turvallisesti”, Heidi muistelee.

Nykyään käytetään turvaneuloja, joissa on valmiina holderi ja napsautettava neulasuoja. Näin estetään neulanpistotapaturmia, eikä neulalla voi pistää vahingossa uudestaan.

”Neulojen kärjen hiontaa kehitetään, jotta neula läpäisee ihon helposti aiheuttamatta kipua.”

Turvallinen ja laadukas näytteenotto vaatii jatkuvaa uusien asioiden opiskelua.

”Asiakaspalvelua kehitetään säännöllisesti. Joskus kimmoke sen uudistamiseen tulee asiakkailta ja asiakaspalautteesta. Tällainen on esimerkiksi Fimlabin Nopsa-konsepti. ”

Nopsa palvelee ilman ajanvarausta pelkkiin verikokeisiin tulevia asiakkaita. Asiakkaan lähete löytyy sähköisestä laboratoriojärjestelmästä.

”Nopsaan tullaan ilman vuoronumeroa, jonottamalla vähän kuin huoltoaseman vessaan”, Heidi kuvailee.

Oven liikennevalo kertoo, onko näytteenottokoppi vapaa vai varattu. Asiakas istuu Kela-korttinsa kanssa vapaaseen koppiin odottamaan näytteenottajaa, joka kulkee kopista toiseen.

”Nopsa on nimensä mukainen palvelu. Odotteluaika on keskimäärin viidestä kymmeneen minuuttia.”

Rauhaniemen vanhainkodissa vieraat ovat korona-aikaan harvinaisia, ja siksi moni vanhus pyytää Heidiä jäämään seurakseen. Otettavia näytteitä riittää, ja Heidin on pakko jatkaa matkaa. Se tuntuu pahalta, hyvällä tavalla ikävältä, sillä nyt Heidi osaa olla tunteesta onnellinen.

”Kuusi vuotta sitten olin vaarassa kyynistyä. Työ alkoi tuntua merkityksettömältä ja potilaat muuttua mielessä ihmisistä pelkiksi näytteiksi.”

Heidi tunsi polkevansa työssään paikoillaan.

”Työssäni ihmiset vaihtuvat, mutta työ itsessään on pysynyt melko lailla samanlaisena. Tarvitsin taukoa töistä.”

Tauon aikana Heidi opiskeli kliinisen asiantuntijan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Tauko ja opinnoissa esiin tulleet asiat auttoivat häntä palauttamaan mieleen sen, kuinka arvokasta työtä hän tekee osana potilaan hoitoketjua.

”Diagnooseista lähes 70 prosenttia perustuu laboratoriokokeiden antamaan tietoon. Ilman luotettavaa näytettä potilaan hoito ei etene.”

 

Arvokkaita pisaroita. Vapaalla Heidi juoksee, mutta kärryn kanssa ei juosta. ”Jokainen näyte on ainutlaatuinen ja joskus jokaisen veripisaran eteen on tehty valtavasti työtä.”

 

Korona tuli lähelle

Työ Rauhaniemen vanhusten sairaalassa toi koronan lähelleni. Rauhaniemessä tautiin sairastui poikkeuksellisen paljon vanhuksia ja henkilökuntaa.

Toimin reilun 150 ihmisen alueellisena luottamusmiehenä. Ennen kuin henkilökunnan rokotukset alkoivat, näytteenottajat olivat luonnollisesti huolissaan omasta tartuntariskistään. Arvostan jokaista yhteydenottoa. On tosi hienoa, että edustettavat uskaltavat ottaa yhteyttä luottamusmieheen tai työsuojeluvaltuutettuun ja puhua peloistaan.

Sairaanhoitopiirin hygieniaohjeistus on ollut koronatilanteessa selkeää. Kenellekään ei jäänyt epäselväksi, miten näytteenottotilanteessa tulisi suojautua. Ainakin asiakaspalvelussa olemme välttäneet koronatartunnat.

Meillä luottamusmiesten ja työnantajan edustajien välit ovat hyvät. Kaikista asioista voidaan neuvotella. Kuten eräs oman yt-ryhmämme edustaja totesi, meidän luottamusmiesten kanssa on mukava olla myös eri mieltä.”

Teksti Virve Järvinen

Lue lisää:

Sirpa Hytösen unelmaduuni: Senioriasumisen lippulaiva kiinnostaa Japanissa asti