Apuvälineillä arki paranee, sanoo fysioterapeutti Satu Lejman
Satu Lejman ottaa myyntineuvottelija-asenteen, kun kauppaa asiakkaalle käyttöön rollaattoria tai reissua intensiivikuntoutukseen. Mieli ei aina vastaa fyysistä toimintakykyä, ja apuvälinettä voi olla vaikea hyväksyä.
Kuvateksti
Satu Lejman on kaksi päivää viikossa kotihoidon fysioterapeutti ja kolme päivää Tehyn luottamusmies. "Tykkään kummastakin työstä valtavasti."
Kuva: Jari Lifländer
Kirkkaanpunainen imukuppikahva oli löytö. Kotihoidon fysioterapeutti Satu Lejmanin, 42, näkörajoitteinen asiakas erottaisi sen hyvin kylpyhuoneen valkoisista kaakeleista. Kahva oli tukeva ja siinä oli isot, napakat imukupit.
”Vielä kymmenen vuotta sitten en olisi suositellut asiakkaalle imukuppikahvaa, mutta ne ovat kehittyneet valtavasti”, Satu sanoo.
Kahva on palvellut asiakasta yli kolme vuotta, ja vastaavia löytyy myös muilta Pirkkalan kunnan kotihoidon arviointi- ja kuntoutustiimin asiakkailta. Tiimissä on Satun lisäksi sairaanhoitaja ja lähihoitaja.
”Minun tehtäväni tiimissä on tehdä asiakkaan toimintakykyyn perustuvia arvioita apuvälineiden tarpeesta. Etsin asiakkaille sopivia apuvälineitä ja opastan käyttäjää ja omaisia niiden käyttöön.”
Työn tavoitteena on ylläpitää ja edistää asiakkaan toimintakykyä.
”Ikääntyvät ihmiset haluavat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, ja myös yhteiskunta toivoo sitä. Minä huolehdin, että kotona asuminen on asiakkaan toimintakyvyn rajoitteista huolimatta turvallista.”
Sähkösänky helposti kokoon
Satun asiakkaat ovat pääosin yli 75-vuotiaita. Osan toimintakyky on hiipunut vähitellen, osalla se on heikentynyt äkillisesti esimerkiksi sairauden, vammautumisen tai leikkauksen jälkeen.
Asiakkaan oma mieli ei aina vastaa fyysistä toimintakykyä. Esimerkiksi keppi tai rollaattori voi näyttäytyä vanhuuden merkkinä, ja sen käyttöä voi olla vaikea hyväksyä. Tällöin Satusta sukeutuu myyntineuvottelija, jonka kauppaama tuote tekee asiakkaan arjesta parempaa.
”Kerron, että rollaattorin leveillä pyörillä meno on tasaista, turvallista ja mukavaa. Rollaattori lisää tukipintaa ja parantaa tasapainoa. Jos reissun päällä tulee tuttuja vastaan, rollaattorin istuimelle voi pysähtyä taukoilemaan. Menopeliin voi lisätä korin, jossa kauppakassi kulkee kätevästi.”
WC-istuimen korokkeet, suihkutuolit ja muut pienet apuvälineet Satu kuljettaa autossaan, mutta esimerkiksi sähkösängyn kuljettamiseen hän saa apua kunnan työpajan työntekijöiltä. Apuvälineiden kokoaminen kuuluu kuitenkin fysioterapeutille.
”Sähkösängyn kokoaminen on helpompaa kuin Ikean huonekalujen”, vähättelee Satu.
Ergonomia on erityisosaamista
Satu ohjaa myös omaisille, miten apuvälineitä käytetään. Hän opastaa siirtotekniikoissa ja näyttää, kuinka omainen avustaa läheistään siirtymisissä esimerkiksi pyörätuolista vuoteeseen. Työ on Satun erityisosaamista, sillä hän on toiminut 10 vuotta ergonomiakouluttajana ja kouluttanut samoja asioita hoitoalan ammattilaisille.
”Omaisella tai ammattilaisella ei pitäisi olla ikinä niin kiire, että hän tekee asioita avustettavan puolesta.”
Satu kertoo omaisille, että siirtotilanteita voi keventää apuvälineillä ja oman kehon käytöllä, kuten painonsiirroilla ja lisäämällä ja poistamalla kitkaa.
Kaksikin päivittäin tehtyä jumppaliikettä on parempi kuin kymmenen paperilla.
Jos asiakas asuu yksin, Satu tarkkailee, miten tämä selviää arjen perustoiminnoista, vaikkapa kahvinkeitosta tai ruoan lämmittämisestä.
”Pirkkalan pienessä, 20 000 asukkaan kunnassa ei ole ikääntyville omaa toimintaterapeuttia. Vaikka olen fysioterapeutti, en kuntouta pelkkää kättä tai jalkaa, vaan kokonaisuutta.”
Satu tekee myös fysioterapiaa. Hän suunnittelee fysioterapiajakson sisältöineen ja ohjaa asiakkaille kotihoitoharjoitteita.
”Sanon aina asiakkailleni, etten voi antaa heille kuntoutusta lahjaksi. Yksikään apuväline tai kodissa tehtävä muutos ei korvaa asiakkaan omaa työtä.”
Jotta asiakas myös tekisi kotiharjoitteet, Satu pyrkii pitämään niiden määrän maltillisena.
”Kaksikin päivittäin tehtyä jumppaliikettä on parempi kuin kymmenen paperilla.”
Pikkumuutoksista remontteihin
Satun asiakkaista osa asuu väljissä kerrostalokodeissa. Niissä esteettömyys onnistuu pienillä muutoksilla: huonekalujen paikkaa voi vaihtaa, valaistusta parantaa, kylpyhuoneen lattian käsitellä kitkasuihkeella ja wc-tilaan ja kylpyhuoneen seiniin voi kiinnittää tukikahvoja.
”Minun tulee olla perillä asuntojen rakenteista, jotta tiedän, mihin on turvallista tehdä itse muutoksia. Voiko seinärakenteeseen kiinnittää kiinteän kahvan vai tarvitaanko imukuppikahvaa?”
Jotkut asukkaat asuvat kolmikerroksissa, kulkuväyliltään ahtaissa rintamiestaloissa. Niihin pääsee sisään usein ainoastaan rappusia pitkin, ja pesutilat saattavat sijaita kellarikerroksessa. Monikerroksisen asunnon muuttaminen liikuntarajoitteiselle asiakkaalle sopivaksi vaatii paljon työtä. Mitä suurempi haaste, sitä innokkaammin Satu tarttuu siihen.
”Teen yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa asunnon muutosarvion. Mietimme tilojen mitoitusta ja kiinteiden kalusteiden sijoittamista niin, että apuvälineillä mahtuu liikkumaan.”
Satu tekee yhteistyötä muun muassa kunnan vammaispalveluiden, sosiaalityöntekijöiden ja asiakasohjaajien kanssa. Isompien asunnonmuutosten kustannusarvio tehdään yhdessä rakennusalan ammattilaisten kanssa. Muutostöillä pyritään sujuvoittamaan asiakkaan arkea.
”Osallisuus on osa turvallista asumista. Asiakkaan pitää pystyä myös poistumaan kodistaan vaivatta esimerkiksi päivätoimintaan”, Satu muistuttaa.
Jos asiakkaan toimintakyky huononee selkeästi, Satu ottaa taas myyntineuvottelijan taidot käyttöönsä ja houkuttelee asiakkaan intensiivikuntoutukseen. Se alkaa ympärivuorokautisessa yksikössä, jatkuu myöhemmin kotona ja voi kestää kaikkiaan kuusi viikkoa.
”Päivittäinen fysioterapia kuntosalilla ja ulkona voi tehdä ihmeitä. Huonokuntoinen asiakas voi kuntoutua niin, että kotoa muutto siirtyy.”
Työviikkoni: Fysioterapiaa ja luottishommia
Maanantai. Kotihoidon fysioterapiapäivä. Asunnonmuutostyöstä sopimista asiakkaan ja rakennusalan insinöörin kanssa. Kotikäynti omaishoidon asiakkaalle sekä intensiivijaksolla olevan asiakkaan fysioterapiakäynti ja harjoittelu kuntosalilla. Fysioterapiakäyntejä arviointi- ja kuntoutusjaksolla oleville.
Tiistai. Kotihoidon fysioterapiapäivä. Kirjauksia, kotikäynti ja asiakkaan jatkokuntoutustarpeen selvittely. Arviointikäynti intensiivijaksolle siirtyvän asiakkaan ja omaisen luona ja jaksoon liittyvien käytännön asioiden järjestely: puhelut esimerkiksi asiakasohjaajalle ja sosiaalityöntekijälle. Kaksi asiakaskäyntiä.
Torstai. Luottamusmiespäivä. Fysioterapiapalaveri. Etäkokous Pirkanmaan kotikuntoutustyöryhmän kanssa. Terveyskeskuskäynti.
Perjantai. Luottamusmiespäivä. Etäkokouksia hyvinvointialueen henkilöstön edustajien, Pirkkalan yhteistoimintaneuvottelukunnan ja Pirkkalan kunnan henkilöstövastaavien kanssa. Edunvalvontapuheluita.
