Harjoittelu stressaa sairaanhoitajaksi opiskelevia – pelkäävät, etteivät osaa tarpeeksi

Tutkit sairaanhoitajaopiskelijoiden käytännön harjoittelussa kokemaa stressiä. Mikä suomalaisopiskelijoita stressaa eniten?

Kärjessä on ammatillisten tietojen ja taitojen puute. Tämä saattaa johtua siitä, että opiskelijat odottavat itseltään niin paljon kliinisen harjoittelun aikana. Seuraavaksi eniten stressaavat harjoitteluun liittyvät tehtävät ja työkuorma.

Ensimmäisenä vuonna sairaanhoitajaopiskelijat eivät koe juurikaan stressiä. Toisen vuoden opiskelijoilla stressiä on jonkin verran. Yllättävää on, että suomalaisopiskelijat kokivat vähemmän stressiä kuin ne kansainvälisiin tutkimuksiin vastanneet opiskelijat, joiden kuormittuneisuutta oli mitattu samoilla menetelmillä.

Millä keinoin opiskelijat selviytyvät stressistä?

Pääasiassa tunneperäisten menetelmien avulla, kuten katsomalla televisiota, pitämällä hauskaa ja nukkumalla pidempään.

Hoitotyön opettajien, käytännön ohjaajien ja hoitohenkilökunnan tulisi perehdyttää opiskelijoita jo etukäteen kliinisiin harjoitteluihin liittyvään stressiin ja sen hallintaan. Hoitotyön johtajien ja päättäjien pitäisi kiinnittää enemmän huomiota käytännön harjoitteluympäristöihin ja niiden kehittämiseen sekä ohjaajien koulutukseen ja ohjauksen laatuun.

Miksi itse kiinnostuit tästä aiheesta?

Aihe on kiinnostava, koska kaikki opiskelijat kokevat jonkinasteista stressiä jossakin vaiheessa opintojensa aikana, niin minäkin opiskellessani sairaanhoitajaksi Suomessa. Osittain se johtui kliinisestä harjoittelusta ja osittain siitä, että olin Suomessa ulkomaalaisena sairaanhoitajaopiskelijana.

Hanish Bhurtun on terveystieteiden tohtori, sairaanhoitaja ja jatko-opiskelija. Hänen väitöksensä voit lukea täältä.

Teksti Ulla Ojala

Lue lisää:

Viimeinen harjoittelu luultua tärkeämpi ­– voi edistää alalla pysymistä

Opiskelijat ilmiantoivat hyviä ohjaajia – lue konkareiden neuvot ohjaukseen

Pelkäätkö, ettet osaa tarpeeksi? Huijarisyndrooma on vaiva, josta voi opetella eroon