”Toivomme oman avoimuutemme kannustavan odottajiakin olemaan avoimia meille. Olemme ehkä ensimmäinen viranomaistaho, joka näyttäytyy heille positiivisena, haluaa heille hyvää. He ovat helpottuneita, kun emme leimaa tai syyllistä”, Sanna sanoo.
Sanna työskentelee Espoossa Jorvin sairaalassa, mutta hän tekee sikiöseulontoja myös Hus-alueen keskitetyssä sikiöseulontayksikössä Helsingin Bulevardilla. Bulevardilla tehdään niin sanotusti perinteisemmät ultrat.
Jorvissa Sanna keskittyy päihteitä käyttäviin odottajiin ETU-polilla, siis erityistä tukea tarvitsevien äitien poliklinikalla. Ennen se tunnettiin HAL-polina eli huumeita, alkoholia tai lääkkeitä väärinkäyttävien odottajien poliklinikkana. Jorvissa haluttiin kuitenkin lanseerata vähemmän leimaava termi. Kaikki polilla käyvät kun eivät ole päihteidenkäyttäjiä, vaan osa on esimerkiksi alaikäisiä tai mielenterveyspotilaita.
Asiakkaat tulevat ETU-polille yleensä joko lähetteellä neuvolasta tai psykiatriselta puolelta. He voivat soittaa sinne suoraan myös itse. Soittaja voi olla esimerkiksi alaikäinen odottaja, joka ei ole kertonut raskaudesta vanhemmilleen.
Asiakas tapaa sikiöseulontakäynnin yhteydessä yleensä myös lääkärin. Kaikki tutkimukset pyritään tekemään samalla kertaa, sillä päihteitä käyttävät odottajat voivat käydä samaan aikaan kuntoutuksessa ja erilaisissa tapaamisissa sosiaalitoimen kanssa.
Hus myös muuttaa päihdeäitien poliklinikkakäynnit vuoden 2021 alussa maksuttomiksi. Kaiken tämän tarkoitus on, että äidin on mahdollisimman helppoa tulla paikalle.
Sanna on huomannut työssään, etteivät päihdeäidit jaksa selittää tietojaan yhä uudestaan eri terveydenhoitoalan ihmisille. Pyrkimys on, että yhtä päihdeäitiä hoitaa aina sama kätilö. Käytännössä se ei kuitenkaan aina onnistu.
”Kirjaamme heidän tietonsa ylös todella tarkkaan ja luemme ne kunnolla läpi ennen tapaamista. Näin pääsemme jatkamaan suoraan siitä, mihin edelliskerralla jäätiin.”
Odottajista arviolta kuusi prosenttia käyttää raskausaikana päihteitä. Heitä ei Sannan mukaan voi välttämättä tunnistaa päältä päin. Se tekee tukea tarvitsevien äitien löytämisestä entistä hankalampaa.
”Päihteitä käyttäviä odottajia löytyy kaikista yhteiskuntaluokista”, Sanna huomauttaa.
Myöskään sikiöstä ei läheskään aina voi päätellä, käyttääkö äiti päihteitä vai ei. Päihteet kun vaikuttavat sikiön hermostoon, eikä hermoston tilaa voi ultraäänelläkään tutkia.
”Mutta jos äiti on humalassa, sikiökin on.”
Oman haasteensa päihdeäitien tunnistamiseen on tehnyt myös korona-aika, sillä ETU-polin asiakkaat ovat vähentyneet. Se mietityttää Sannaa.
”Meillä on huoli siitä, missä asiakkaamme ovat. Miten voimme saattaa heidät avun piiriin, jos emme tavoita heitä?”
Äidin päihteidenkäytön taustalla on yleensä aina monisyinen vyyhti.
”Tehtävääni kuuluu nähdä ihminen kaiken takana. Moni päihdeäiti tarvitsisi kaikkein eniten syliä, lohtua ja sitä, että heillä olisi joku tärkeä ihminen, joka on heistä kiinnostunut.”
Osalle päihteitä käyttävistä odottajista raskaaksi tulo on saattanut olla viimeinen hätähuuto. Raskauden vuoksi raitistuminen voi tarjota syyn irrottautua niin sanotusti vääristä porukoista, joista ei muuten ole voimaa lähteä.
Jotkut äideistä ovat ylisukupolvisia päihteiden väärinkäyttäjiä. Sanna huomauttaa, että jos nuori ei ole nähnyt koko elämänsä aikana mitään muuta tapaa elää, kierteen katkaisu voi olla haastavaa.
Sannan tehtävä onkin paitsi tutkia sikiön tilaa myös kannustaa odottajaa eroon päihteistä.
”Äidit ovat yleensä aina iloisia nähdessään sikiön. Ultraääni on siksi paras mahdollinen hetki muistuttaa heitä siitä, että nyt on hyvä syy yrittää raitistumista.”
Takapakkejakin tulee. Silloin Sanna muistuttaa odottajaa, ettei retkahduksen tarvitse olla maailmanloppu.
Nykyisessä työssään Jorvissa Sanna on ollut viimeiset 12 vuotta. Päihdeäitien kanssa hän on työskennellyt 10 vuotta. Ultraäänitaidot hänelle opetettiin työpaikan järjestämällä erityisellä koulutuksella. Sannalla on myös päihdetyöntekijän tutkinto.
Ihaninta Sannan työssä on todistaa vanhempien iloa ja onnea, kun nämä näkevät ultraäänen avulla tulevan pienokaisensa. Raskainta on, kun sikiöltä löytyy rakennepoikkeavuus tai jos raskaus onkin mennyt kesken.
Parhaita hetkiä ovat tilanteet, kun odottaja kertoo raitistuneensa – ja onnistuu pysymään päätöksessään.
”Jos saamme edes yhden päihdeäidin raitistumaan ja synnyttämään terveen lapsen, se on kaiken vaivan arvoista.”
Työviikkoni
Näytteitä, soittoja, seulontoja
Maanantai. Olen apuna kansliassa Jorvissa käsittelemässä lähetteitä ja vastaamassa puhelimeen. Annan sektioinfoja odottajille. Päivitän myös tietämystäni iv-lääkelupaan eli suonensisäisen lääkityksen koulutukseen, joka pitää uusia viiden vuoden välein.
Tiistai. Jorvissa ETU-poliklinikalla eli erityistä tukea tarvitsevien äitien kanssa. Ultria, virtsa- ja verinäytteitä, keskusteluja, puhelinsoittoja odottajien perään. ETU-poli järjestetään aina tiistaisin.
Keskiviikko. Ultraäänitutkimusten tekoa Husin sikiöseulontayksikössä Helsingin Bulevardilla. Päivä oli mukava, koska aikataulu piti ja asiakkaat pääsivät ajallaan vastaanotolle. Kätilökin ehti syödä rauhassa.
Torstai. Jorvissa mukana lääkärin vastaanotolla. Varaan asiakkaille uusia aikoja, otan ktg-käyrää, annan sektioinfoja ja autan missä milloinkin.
Perjantai. Teen Bulevardilla rakenneseuloja. Tapaan päivän aikana 11 odottajaa, aikaa yhdelle käynnille on varattu 30 minuuttia. Yleensä ehdin käydä päivän aikana vessassa, tänään en.
Teksti Rosanna Marila
Lue lisää:
Juniksella elämää pannaan kuntoon pienin askelin: "Riipaisevinta on, jos asukas käyttää päihteitä niin, että henki on lähteä"
Sairaanhoitaja sukupuolitautien vastaanotolla: "Työni vähenisi rutkasti, jos ihmiset käyttäisivät kondomia"
