Mahdollista vain Amerikassa? Hoitaja voi saada vuokrasta tuntuvan alennuksen

Yhdysvalloissa hoitajien arvostus ei ole pelkkää sanahelinää, kertoo maahan vastikään muuttanut kolumnistimme, sairaanhoitaja Rayan Hämäläinen.

Kun irtisanouduin entisestä työstäni, en uskonut muuttoa Yhdysvaltoihin todeksi. En uskonut sitä vielä lentokoneessakaan tai raahatessani painavia matkalaukkuja ympäri lentokenttää Floridassa.

Pakkasin elämäni kirjaimellisesti kahteen matkalaukkuun. Jätin taakse vakaan elämän, jota olin rakentanut – välillä vähän kantapäänkin kautta. Lähtöä edeltävinä kuukausina en ollut aina varma, olenko tehnyt oikean valinnan. Ajattelin kuitenkin katuvani loppuelämäni, jos en saisi kokea sitä, mitä olin tavoitellut pitkän aikaa. Pessimistinä pyrin silti varautumaan pahimpaan hokemalla itselleni, että voin aina palata koti-Suomeen.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Ensimmäisenä työpäivänä astelin toimistolle jännittyneenä: miten suhtautuisin amerikkalaiseen työelämään ja millaisia ovat kaikki ne työntekijät, joiden kanssa olen työskennellyt sähköpostin ja puhelimen välityksellä reilut kaksi vuotta.

Tapaamani ihmiset olivat sympaattisia, huumorintajuisia ja puheissaan niin inspiroivia. Tuntui huojentavalta huomata olevansa turvallisessa paikassa.

Tunsin helpotusta siitä stressistä, jota valvontahoitotyö oli aiheuttanut. Niistä ammatinharjoittamiseen ja maahanmuuttoon liittyvistä vaatimuksista, joita suoritin täyspäiväisen työn ja muun elämän ohella. Kaikesta siitä odotuksesta, joka huipentui lähtöä edeltäviin hetkiin.

Minut otettiin vastaan kunnioittavasti kokeneena ammattilaisena. Sanallisestikin ilmaistu arvostus tuntui vilpittömämmältä kuin koskaan aikaisemmin. Sanat saivat jopa liikuttumaan, koska tajusin entistä syvällisemmin, että koulutukseni ja ammattitaitoni eteen näkemästäni uurastuksesta pitää todellakin olla ylpeä.

Ammattiylpeys saa täällä ulottuvuuden, jollaista en ole kokenut Suomessa. Arvostuksesta mainitaan juhlapuheissa, mutta silti ammattiimme suhtaudutaan itsestäänselvyytenä. Täällä arvostus on näyttäytynyt myös konkreettisesti. Esimerkiksi vuokra-asuntoa etsiessäni monet vuokranantajat tarjoavat tuntuvaa vuokranalennusta. Kehtaisiko tällaisesta edes haaveksia Suomessa? Sairaanhoitajat ovat olleet päinvastoin palkan­alennusten kohteena.

Spesialistini sanoi uuden elämän rakentamisesta: jos on joku kehen luottaa, se on suomalainen sairaanhoitaja – rehellinen, tunnollinen ja itsenäinen. Suomalainen, joka opettelee olemaan nöyristelemättä tuodessaan esille itseään ja omia taitojaan. Suomalainen, joka haluaa täyttää ammatillisen potentiaalinsa paikassa, jossa kaikki on mahdollista.

Unelman toteuttaminen on vaatinut paljon työtä ja kärsivällisyyttä, mutta kaikki vaiva on ollut sen arvoista. En kadu, että joudun ainakin osittain rakentamaan elämäni alusta alkaen uudestaan.

Olen kiitollinen siitä, että saan olla täällä, elämäni seikkailulla. Siitä, että saan kokea todellista arvostusta ammattini vuoksi. Siitä, että välitysfirmani työntekijät tekevät kaikkensa helpottaakseen siirtymistäni amerikkalaiseen elämään ja sairaanhoitajan rooliin.

Toisinaan elämä vaatii riskin ottamista ja suurta harppausta, jotta pääsee kehittymään ihmisenä ja ammattilaisena.

Kolumnistimme Rayan Hämäläinen on sairaanhoitaja, joka bloggaa Tehy-lehden verkkosivuilla.

Mainos
Mainos