Aki Heiskanen kertoo opettelevansa vapaalla sellaista, mitä ei osaa ja missä ei koe olevansa lahjakas. ”Viimeksi olen neulonut viisi hailuotolaista tikkuröijyä, vaikka sitä ennen olin neulonut vain koulussa patalapun. Antaa rohkeutta, kun huomaa, että pystyn, vaikka viitseliäisyyttä se vaatii!” Kuva: Jussi Tuokkola

Onnellisten saaren kunnanjohtaja on entinen hoitaja: ”Viisaus ei asu esimiehessä vaan meissä kaikissa”

Sairauspoissaolot on saatu laskemaan pienessä Hailuodon kunnassa. Yksi syy lienee kunnanjohtaja Aki Heiskasen työhistoria hoitajana.

1. Hailuoto on ollut julkisuudessa, koska teillä sairauspoissaolot on saatu laskemaan. Miten onnistuitte?

Pienet interventiot tuottavat vähitellen tulosta. Alku oli perinteinen: tyhy-iltapäiviä oli vuodessa kaksi. Lähdimme miettimään, mikä oikeasti parantaisi työkykyä. Joka yksiköstä tuli edustus työhyvinvointiryhmään ja toteutimme sitä kautta tulleita toiveita: liikunta- ja kulttuuriseteleitä toivoivat lähes kaikki. Liikuntaan saa käyttää joka viikko tunnin työajasta.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Mielenterveyssyistä johtuvat poissaolot ovat usein niitä pisimpiä. Taustalla ovat usein jaksamiseen liittyvät asiat, olipa syy työssä, kotiasioissa tai molemmissa. Varhainen puuttuminen on tärkeää ja sen voi tehdä joku muukin kuin esimies, vaikka työkaveri. Olemme miettineet aina tilanteesta riippuen, auttaisiko esimerkiksi osa-aikatyö tai etätyö.

2. Kaksi vuotta sitten sairaus­poissaoloja oli henkeä kohden keskimäärin 26 päivää, tänä vuonna vain 6. Mitä se merkitsee kunnan taloudelle?

 Merkitys on iso, mutta poissaolojen vähentyminen säteilee paljon muutakin hyvää. Työ kehittyy, virheitä tapahtuu vähemmän ja ihmiset voivat paremmin.

Talouden sopeuttaminen tarkoittaa usein työntekijöiden vähentämistä. Miten jo valmiiksi kiireiset selviäisivät siitä? Ajatukseni on, että tehdään työstä sujuvampaa ja saadaan säästöjä sitä kautta. Jos työn hallinta katoaa, se stressaa ja tuo epävarmuutta. Päättäjiltä tämä vaatii ajan antamista. Kuukaudessa tai parissa tuskin tapahtuu mitään, mutta tällä tavalla muutos kantaa pitkälle.

3. Millaista hyötyä hoitajan koulutuksesta on kunnanjohtajan työssä?

Hoitajana olin tekemisissä haastavien asiakasryhmien kanssa. Kokemus tuo rohkeutta vaikeidenkin asioiden puheeksiottoon. Tuli mitä tahansa, luotan, että selviän. Johtajana joudun välillä ristiriitatilanteisiin ja taustani vuoksi osaan ehkä paremmin tulkita, mistä voisi olla kyse.

Olen pohtinut paljon ihmisyyttä ja tullut siihen tulokseen, että ihminen on lopulta aika looginen ja yksinkertainen. Psykiatrian puolella kasvoin kulttuuriin, jossa ei ole hierarkioita. Mietin paljon valtasuhteita ja sitä, tuenko niitä omalla käytökselläni. En korosta olevani kunnanjohtaja, vaan ihan Aki.

Johtotehtäviin päädyin, kun ajauduin psykiatrisessa sairaalassa esimiestehtäviin ja sain hyvää palautetta. Samoin kävi seuraavassa työpaikassani. Ajattelin, että tarvitsen esimieheksi myös koulutuksen ja jatkoin yliopistoon.

4. Mitä ajattelet johtamisesta?

Perinteinen johtaminen on äärettömän hierarkkista. Olen tuonut Hailuotoon psykiatriasta tuttua yhteisöllistä ajattelua. Viisaus ei asu esimiehessä, vaan meissä kaikissa. Esimerkiksi palaverikäytännöt ovat usein liian johtajakeskeisiä. Johtaja puhuu ja alaiset kuuntelevat, jos kuuntelevat.

Työntekijät osaavat ratkaista työnsä pulmat parhaiten itse. Johtajan tehtävä on mahdollistaa se. Omaan työhönsä on suhtauduttava kriittisesti: mitään ei pidä tehdä vain siksi, että näin on aina tehty. Turvallisuuden tunne ja luottamus antavat uskallusta tuoda julki asioita, joille pitää tehdä jotakin. Missioni on, että työyhteisö kasvattaisi jäsenistään parempia ihmisiä.

5. Teillä oli ryhtikoulu, joka perustui Method Putkistoon. Millainen kokemus se oli?

Aluksi ryhtikoulu herätti epäluuloakin, mutta siihen sitoutuneet saivat hyviä tuloksia. Hyvä ryhti parantaa tutkitusti omanarvontuntoa. Meillä on yksiköissä ryhtilataamoja, jossa voi käydä tekemässä työnteon lomassa lyhyen harjoituksen.

 

Aki Heiskanen

  • 51-vuotias hoitaja, joka on työskennellyt Hailuodon kunnanjohtajana vuodesta 2017 lähtien. Saarella on tuhat asukasta. Kunnan palveluksessa työskentelee sata henkeä.
  • Hallintotieteiden maisteri, psykiatrinen sairaanhoitaja, terveydenhoitaja. Tekeillä väitöskirja yhteisöllisestä johtamisesta.
  • Työskennellyt hoitajana muun muassa vuodeosastolla, päihdekuntoutuksessa sekä lasten, nuorten ja aikuisten psykiatriassa ja mielenterveyskuntoutujien asumisyksikössä.
  • Perheeseen kuuluu vaimo ja neljä jo aikuista lasta.
  • Harrastaa kitaran soittoa, pilatesta ja tikkuröijyjen eli hailuotolaisten villapaitojen neulomista. Ottaa Twitteriin joka päivä kuvan Hailuodon luonnosta.

Lue lisää:

Sairaanhoitaja, fysioterapeutti ja perushoitaja mittasivat stressinsä - katso tulokset

Vaikeina hetkinä kannattaa kohdella itseään kuin hyvää ystävää

 

Mainos
Mainos