Tiimi työskentelee siellä, missä lapset ja nuoret viettävät aikaansa eli kouluissa, kaupungilla ja somessa, muun muassa TikTokissa, Instagramissa ja Snapchatissa. Yksi työntekijä vastaa yhdestä kanavasta, mutta chatissä jokainen työskentelee vuorollaan.
– Tiimimme myös täydentää jalkautuvaa nuorisotyötä silloin, kun tiedetään, että liikkeellä on paljon väkeä.
Sannalle yksi vuoro osui vappuun, jolloin vastuuta jakoivat seurakunnan ja Walkersin työntekijät.
– Se oli mieluisa tehtävä, sillä pidän nuorten kohtaamisesta. Kyselimme kuulumisia, mutta onneksi mitään hälyttävää ei tullut ilmi.
Sannan tiimi on kohdannut jo yli 4 000 oululaista. Pääosa on tavattu kouluilla sekä vajaa-ajan toiminnoissa.
– Yksi tapa ehkäistä uhriksi päätymistä on vahvistaa itsetuntoa, itsetuntemusta ja itseluottamusta.
Turvataitoja parannetaan valmentautumalla tilanteisiin, joita voi arjessa kohdata: Mitkä ovat omat rajat? Kuinka lähelle saa tulla tuttu ihminen, entä vieras? Mitä pitää tehdä, kun joku ylittää rajat?
– Eri-ikäisten kanssa on mietitty harjoitusten avulla, millainen kosketus tuntuu hyvältä ja millainen ei. Toisista on kivaa, kun ystävä kampaa hiuksia. Jotkut eivät pidä siitä lainkaan. Sana ”ei” täytyy pystyä sanomaan ääneen, tarvittaessa voimakkaasti.
Sanna kiittelee lasten ja nuorten lähteneen innolla turvataitoharjoituksiin.
– Monet ovat miettineet tällaisia asioita ensi kertaa elämässään. Tuntuma on, että he ovat pitäneet koulutusta tärkeänä.
Toisista on kivaa, kun ystävä kampaa hiuksia. Jotkut eivät pidä siitä lainkaan.
Hankkeessa Sanna on työskennellyt seksuaalista häirintää ja kaltoinkohtelua kokeneiden kanssa, kun taas hänen tavanomainen kouluterveydenhoitajan työnsä on ollut pitkälti ikäkausitarkastuksia.
– Akuuteissa tilanteissa muistutan uhria hänen syyttömyydestään ja autan rauhoittumaan. Kiitän, että hän on tullut puhumaan tapahtuneesta. Olen tavannut myös niitä, joille seksuaalisuuden alueella tapahtuneet loukkaukset ovat herättäneet pahan olon ja häpeän vasta vuosien päästä.
Sannalle hanketyö on ollut omaa osaamista avartavaa ja laajentavaa, koska samassa viiden hengen tiimissä läheisinä kumppaneina toimivat nuorisotyöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja, erityisopettaja ja sosiaaliohjaaja.
– Aiemmin pidin itseäni suurpiirteisenä, mutta nyt olen saanut palautetta siitä, että olen yksityiskohtien suhteen tarkka, melkeinpä pilkunviilaaja. Tämän tiimi on saanut esiin yleensä yksin työtään tekevästä kouluterveydenhoitajasta, Sanna sanoo ja nauraa.
Turvallinen Oulu -hanke käynnistyi dramaattisten tapahtumien jälkeen vuonna 2019. Julkisuuteen oli alkanut tipahdella edellisen vuoden lopulla uutisia alaikäisiin tyttöihin kohdistuvista törkeistä seksuaalirikoksista.
Muutaman kuukauden sisällä poliisi kirjasi yhteensä 27 rikosilmoitusta, joista yksi paljastui poikkeuksellisen laajaksi. Kahdeksan ulkomaalaista miestä oli käyttänyt yhtä alaikäistä tyttöä seksuaalisesti hyväkseen viiden kuukauden aikana.
Näinä aikoina Sanna teki vastaanottotyötään keskustan läheisessä koulussa.
– Vaikka kotikaupunkini tapahtumat järkyttivät, suhtauduin niihin luonteelleni tyypillisesti – rauhallisesti, hän toteaa.
Kolme ministeriä matkusti pikavauhtia Ouluun selvittämään tilannetta ja antamaan tukeaan. Myös kaupunki reagoi tapahtumiin nopeasti ja lähetti koulujen oppilashuoltoon ohjeita.
– Kävin jokaisessa koulumme 18 luokassa puhumassa turvataidoista yhdessä koulupsykologin ja koulukuraattorin kanssa vaihtuvin kokoonpanoin.
Tapahtumat olivat lähtölaukaus Sannan työkuvan muuttumiseen puolentoista vuoden ajaksi.
– Rekrytoimiseni oli aika luonnollista siksi, että olin silloin – ja edelleenkin – kaupungin vastuukouluterveydenhoitaja, joka kehittää tällä alalla toimivien osaamista.
Hanke ehkäisee alaikäisiin kohdistuvia seksuaalirikoksia eri tavoin. Keinoja ovat turvataitokasvatus, osaamisen vahvistaminen, toimintamallin kehittäminen nuorten kohtaamiseen vapaa-ajalla, nuorten itsetunnon vahvistaminen, maahanmuuttajien kotouttamisen tehostaminen sekä psykososiaalisen tuen vahvistaminen. Viimeksi mainittu on Sannan tiimin vastuulla.
Tarvetta työlle on, sillä poliisin mukaan lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvät rikokset lisääntyivät Oulussa viime vuonna viidenneksellä edelliseen vuoteen verrattuna. Viime vuoden kouluterveyskysely puolestaan paljasti, että oululaistytöistä 30 prosenttia oli kokenut häiritsevää seksuaalista ehdottelua ja ahdistelua.
– Sen verran työasiat ovat tulleet kotiin, että esikoululaisemme muitta mutkitta luettelee toimet, jotka pitää tehdä, kun yksilön oikeutta fyysiseen koskemattomuuteen loukataan: sano ei, poistu paikalta ja kerro turvalliselle aikuiselle.
Tätä tuumin:
Juttele nuoren kanssa somesta
”Aikuisen pitää olla aidosti kiinnostunut siitä, missä sosiaalisen median kanavissa nuori viettää aikaansa. Avoin keskustelu rakentaa luottamusta, joka madaltaa nuoren kynnystä turvautua hankalissa tilanteissa aikuisen apuun. Syyllistäminen ja rankaiseminen tuottavat huonoa hedelmää.
Nuorilla on tapana estää ja poistaa häiritsevät yhteydenotot ja materiaalit. Olisi kuitenkin tärkeää tallettaa käydyt keskustelut, saadut kuvat ja videot sekä kertoa niistä tutulle ja turvalliselle aikuiselle. Nuorta ei todellakaan pidä jättää asiansa kanssa yksin!
Vaikka tapahtunut ei olisikaan johtanut seksuaaliseen kanssakäymiseen, kokemus voi olla traumaattinen ja aiheuttaa turvattomuuden tunnetta.
Tapahtuneesta pitää ilmoittaa poliisille, sillä poliisi on kiinnostunut kaikista yhteydenotoista, jotka koskevat alaikäisen houkuttelua seksuaaliseen kanssakäymiseen.”
Tätä työkaverini eivät minusta tiedä:
”Kuuntelin nuorena raskasta metallimusiikkia ja minusta piti tulla kuvaamataidon opettaja.”
Teksti Erja Taura-Jokinen
Lue lisää:
Kätilöt raiskatun rinnalla - uhrille eväät toipumiseen
Hyväksikäytetty hoitaja: 30 vuotta elämästäni meni sumussa
