”Tässä työssä pitää olla pikkuisen insinööri”, kuvailee audionomi Tiina Aro
Audionomi Tiina Arosta löytyy vähän insinööriä ja aimo annos hoitajaa. Kumpaakin tarvitaan potilaiden kuulon tutkimiseen ja kuntouttamiseen.
Kuvateksti
Hienoimpia hetkiä työssäni on, kun syntymäkuuro lapsi saa sisäkorvaistutteen ja alkaa kommunikoida kuulonvaraisesti, Tiina Aro kertoo.
Kuva: Jari Lifländer
Minä kuulen ihan hyvin, muut vain puhuvat epäselvästi. Audionomi Tiina Aro, 52, on kuullut tämän monta kertaa potilailtaan. Audionomi on kuulon kuntoutukseen erikoistunut terveydenhuollon ammattilainen.
”Osalle huonosti kuulevista on vaikea myöntää, ettei kuule entiseen tapaan. Kuulon alenemaa aletaankin usein tutkia omaisten aloitteesta”, Tiina kertoo.
Tiina tekee audionomin työtä Tampereen yliopistollisen sairaalan Kuulokeskuksessa yhdeksän kollegan kanssa. Ammattinimike on audionomi, mutta moni puhuu kuulontutkijoista.
”Teen kuulontutkimusten ja kuulokojesovitusten lisäksi tasapainotutkimuksia. Toimin asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä yhdessä kuulo-oireisiin lisäkoulutuksen saaneen lääkärin eli audiologin, kuntoutusohjaajan, puheterapeutin, psykologin, sosiaalityöntekijän ja sairaalainsinöörin kanssa.”
Potilaat tulevat Kuulokeskukseen lähetteellä. Keskuksessa tehtävillä tutkimuksilla haetaan tietoa muun muassa kuulovioista ja niiden vaikeusasteesta. Lääkäri arvioi tutkimustulosten perusteella, tarvitseeko potilaan kuuloa kuntouttaa.
Hoitamaton huono kuulo altistaa muistisairaudelle ja vie voimia.
Kuulon alenemaa kuntoutetaan kuulokojeella. Sen tarpeellisuutta epäilevälle potilaalle Tiina kertoo, ettei kojeen hankintaa kannata viivytellä.
”Aivot tottuvat hiljaisuuteen ja unohtavat, miltä tavalliseen elämään kuuluvat äänet kuulostavat. Hoitamaton huono kuulo altistaa muistisairaudelle ja vie voimia.”
Kukka ja sukka
Valtaosa Tiinan työajasta kuluu diagnostisissa ja potilaan hoitosuunnitelmaan kuuluvissa tutkimuksissa ja kuulokojesovituksissa. Kuulontutkimuksella hän selvittää tutkittavan kykyä kuunnella äänenkorkeudeltaan erilaisia ääniä.
”Tutkittava istuu äänieristetyssä tilassa ja kuittaa napin painalluksella kuulemansa äänet. Iän myötä korkeat taajuudet katoavat äänimaailmasta.”
Kykyä kuulla hälyssä Tiina tutkii äänikenttähuoneessa, jossa tutkittava kuuntelee taustakohinan lisäksi lyhyitä, toisiaan muistuttavia lauseita. Potilaan tehtävänä on toistaa kuulemansa sanat.
”Hälyssä konsonantit häviävät ja kukasta tulee sukka ja puusta luu.”
Leikki-ikäisten tutkimukset tehdään audionomiparina: toinen hoitaa tutkimuksen ja toinen leikkii lapsen kanssa. Lapsi kuuntelee ääniä kuulokkeista tai kaiuttimista.
”Leikissä lapsi saa kuunnella ääniä taikapalikoiksi muuttuneista muovipalikoista. Hän ilmaisee äänen laittamalla palikan koriin.”
Nuorimmat Tiinan tutkittavista ovat tutkimuksen ajan höyhensaarilla. ”Vastasyntyneen kuuloa ja kuulohermon toimintakykyä selvitämme koneellisesti tutkimuksella, joka mittaa kuulohermon ja aivokuoren kuulovasteita.”
Säätämistä etänä
Tiina opiskeli audionomiksi, sillä hän halusi vaihtaa vuorotyönsä leikkaus-anestesiahoitajana päivätyöhön. Perheaika jäi olemattomiin taloudessa, jossa oli kaksi vuorotyöläistä ja sukulaisten turvaverkko satojen kilometrin päässä. Kun Tiina kahdeksan vuotta sitten aloitti uudessa työssään, hän tiesi tulleensa oikeaan paikkaan.
”Haaveilin nuorena kaupallisesta alasta ja audionomina pääsin ’myymään’ potilailleni kuulokojeita – usein kaksin kappalein.”
Aiemmin kuulokojeen sai vain toiseen korvaan. Kymmenisen vuotta sitten ymmärrettiin, että tarkkaan kuulemiseen ja suuntakuuloon tarvitaan kaksi kuulevaa korvaa.
”Audionomissa pitää olla pikkaisen insinööriä. Kuulokoje on yksilöllisesti säädetty tietokone, jonka käyttöön audionomi perehdyttää potilaan.”
Jatkuva kouluttautuminen kuuluu audionomin työhön, Tiina kertoo.
”Kuulokojeita ja niiden säätämiseen käytettäviä ohjelmistoja on lukuisia, ja ne kehittyvät koko ajan.”
Nykykuulokojeet esimerkiksi häivyttävät automaattisesti taustamelua. Ne voidaan yhdistää älylaitteisiin ja niillä voi kuunnella musiikkia langattomasti. Käyttäjä voi säädellä puhelinsovelluksella muun muassa kuulokojeen äänen voimakkuutta ja paikantaa kadonneen kojeen.
”Voin säätää osaa kuulokojeista myös etänä. Kerran otin videoyhteyden kaivinkoneen ohjaamossa istuvaan potilaaseen ja säädin hänen kuulokojettaan tietokoneeltani löytyvällä ohjelmistolla.”
Omaa kuuloaan Tiina suojelee käyttämällä konserteissa yksilöllisiä kuulonsuojaimia.
Osa Tiinan potilaista kuulee leikkauksessa asetettavan sisäkorvaistutteen ja osa luuhun kiinnitettävän Baha-kuulokojeen avulla. Baha-koje mahdollistaa kuulokojeen henkilölle, jolta puuttuu esimerkiksi korvakäytävä tai -lehti.
”Sisäkorvaistutteen ja Baha-kojeen käyttäjät käyvät säännöllisesti audionomin tutkimuksissa.”
Tilaanko jo kojeet?
Audionomilla tulee olla hyvä kuulo. Omaa kuuloaan Tiina suojelee käyttämällä konserteissa yksilöllisiä kuulonsuojaimia. Työpäivän jälkeen hän vetäytyy mielellään hetkeksi hiljaisuuteen. Audionomin kuuloa myös seurataan.
”Työ on melutyötä. Välillä joudumme luukuttamaan tutkimuksissa isoillakin volyymeillä”, Tiina kertoo.
Kollegat tarkkailevat toisiaan tarkalla korvalla ja silmällä. Kääntääkö työkaveri päätään äänen suuntaan, tai tuleeko hän lähemmäs puhujaa, kuten kuulonalenemassa vaistomaisesti tehdään? Jos työkaveri pyytää toistamaan sanomansa tai kuulee väärin, toinen kysyy herkästi: pitäisikö sinun varata aika kuulontutkimuksiin? Vastaus tulee vikkelään.
”Kuka haluaa tutkia kuuloni? Tilaanko jo kojeet?”
Tutkimuksissa volyymit voivat välillä nousta melkoisesti, mutta ääni ei kuulu äänieristetyn studion ulkopuolelle.
Työviikkoni: Potilaita vauvasta vaariin
Maanantai. Säädin ja sovitin asiakkaille kuulokojeita. Teimme äidin sylissä nukkuvalle seitsemän kuukauden ikäiselle lapselle koneellisen kuulontutkimuksen. Tilasin kuulokojeita ja tein kirjallisia töitä.
Tiistai. Palaveerasin Kuulokeskuksen henkilökunnan kanssa. Tein äänikenttätutkimuksia ja hälytestejä sisäkorvaistutepotilaille. Tutkin Baha-luuvärähtelijälaitteen käyttäjän kuuloa ja säädin laitetta. Teimme sairaalainsinöörin kanssa nukkuvalle puolivuotiaalle koneellisen kuulontutkimuksen.
Torstai. Valmistelin ja sovitin kuulokojeet työikäiselle potilaalle. Toinen potilas kävi kontrollikäynnillä kuulokojeiden sovituksen jälkeen. Tein kuulontutkimuksen 16-vuotiaalle koululaiselle ja kuulokoje- ja korvakappaletilauksia.
Perjantai. Vastaanotin kuulokojesovitukseen potilaan, jonka toinen korva oli yllättäen kuuroutunut. Tein kuulontutkimuksen ja kojesovituksen tinnituspotilaalle. Herkistyimme molemmat, kun potilaan tinnitus ei kuulunut enää kuulokojeen vahvistuksella.
