Suomalaistutkijat ovat havainneet, että kiusaaminen ei ala kiusaamisena. Varsinaista kiusaamista edeltävät hetket, jotka luovat pohjan myöhemmälle ulossulkemiselle, häirinnälle ja väkivallalle.
Hetket tapahtuvat tavallisessa arjessa. Ne voivat näkyä huumorina, läpänheittona, ihastumiskuvioina, leikkipainina tai kaverisuhteiden pieninä säröinä.
"Kiusaaminen ei synny tyhjästä. Sitä edeltävät usein pienet, mutta merkitykselliset tilanteet, joissa lapset ja nuoret alkavat arvottaa, vertailla ja sulkea toisiaan ulkopuolelle", Oulun yliopiston uuden oppituolin, nuorisotutkimuksen, professori Tuija Huuki sanoo.
Tutkimus haastaa myös yleisen käsityksen siitä, että kiusaaminen johtuisi ensisijaisesti tietyistä "kiusaajista" tai "pahoista lapsista". Tulokset viittaavat siihen, että tavalliset lapset ja nuoret voivat tietyissä olosuhteissa alkaa vahingoittaa toisiaan.
Riski kasvaa erityisesti silloin, kun lasten ja nuorten väliset suhteet jäävät ilman aikuisen ohjausta.
"Kyse on usein olosuhteista, joissa tavalliset lapset ja nuoret alkavat sulkea toisia ulkopuolelle. Siksi ratkaisu ei löydy syyllisten etsimisestä vaan turvallisempien ryhmäsuhteiden rakentamisesta."
Tutkimuksen mukaan aikuiset tunnistavat tilanteet yleensä vasta silloin, kun loukkaava toiminta on jo pitkäkestoista, tahallista ja systemaattista. Sitä ennen ryhmissä voi esiintyä vähättelyä, ulossulkemista, kiusoittelua, näkyvyyden epätasaista jakautumista ja painetta olla tietynlainen saadakseen hyväksyntää.
Konfliktien ehkäisyssä painopistettä tulisikin siirtää nykyistä vahvemmin varhaiseen tunnistamiseen, eikä kiusaamisen virallisia tunnusmerkkejä pidä jäädä odottamaan. Huomiota olisi suunnattava jo ensimmäisiin tilanteisiin, joissa lasten ja nuorten välisiin suhteisiin alkaa syntyä epätasa-arvoa, ulossulkemista tai loukkaavaa vuorovaikutusta.
Huuki ja lastenpsykiatri Raisa Cacciatore ovat kehittäneet Pisarapuuttumisen menetelmän, jossa ensimmäisiin merkkeihin puututaan jo ennen kuin tilanne näyttää kiusaamiselta.
Menetelmässä aikuinen tarttuu hankaliin tilanteisiin heti niiden ilmetessä riippumatta siitä, täyttävätkö ne kiusaamisen, häirinnän tai väkivallan määritelmät. ”Tarkoituksena on vahvistaa lasten ja nuorten vuorovaikutustaitoja aidoissa tilanteissa ja ehkäistä ongelmien kärjistymistä”, Huuki sanoo.
Lue lisää: Pisarapuuttuminen vähentää kiusaamista päiväkodissa – tärkeintä ovat pienet ja toistuvat teot
