"Opiskelijoiden terveydenhuollon sektorit täydentävät toisiaan, mutta samalla haasteeksi voi muodostua tiedon ja hoidon jatkuvuus", sanoo Kelan erikoistutkija Mikko Nurminen.
Valtaosa opiskelijoista käytti enintään kahta tai kolmea eri palvelutyyppiä. Tutkimuksessa tarkasteltiin kuutta palvelutyyppiä: YTHS:ää, terveyskeskuksia, päivystystä, erikoissairaanhoidon poliklinikoita, työterveyshuoltoa ja yksityisiä lääkäripalveluita.
Naisopiskelijat käyttävät terveyspalveluja huomattavasti miesopiskelijoita enemmän. Naisopiskelijoista 87 prosenttia ja miesopiskelijoista 71 prosenttia käytti ainakin kerran jotakin avoterveydenhuollon palvelua.
YTHS:n lääkärin vastaanotolla kävi joka neljäs nainen ja vain joka kahdeksas mies. YTHS:n hoitajan vastaanotolla puolestaan kävi joka kolmas nainen ja joka viides mies.
Lukuvuosi 2023–2024 oli YTHS:lle toimitusjohtaja Annika Saarikon mukaan erityisen vaikea, koska arviot opiskelijoiden määrästä eivät pitäneet noiden vuosien aikana paikkaansa. Opiskelijoita oli arvioitua selvästi enemmän.
"Opiskelijoiden mielenterveyden ongelmat ovat koko ajan lisääntyneet. Voi olla, että resursoinnin haasteet näkyvät juuri näihin vuosiin osuvan lukuvuoden palveluiden käytössä."
Tulokset korostavat tarvetta tarkastella opiskelijoiden terveydenhuoltoa kokonaisuutena yli palvelurajojen. YTHS:n laissa määriteltyyn palveluvalikoimaan ei kuulu kaikkia palveluita, joita opiskelijatkin voivat tarvita, esimerkiksi pitkäaikaissairauksien seurantaa.
"Rajattu palveluvalikoima johtaa väistämättä asiointiin terveyskeskuksissa ja erikoissairaanhoidossa. Esimerkiksi ihosairauksien, kuten aknen hoito sekä gynekologipalvelujen tarve ovat tyypillisiä opiskelijoilla, mutta ne on rajattu YTHS:n palveluvalikoiman ulkopuolelle. Olisikin syytä miettiä, pitäisikö nämä palvelut palauttaa YTHS:lle", Saarikko sanoo.