Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleistyneet työkyvyttömyyseläkkeen hakuperusteena. Ne eivät kuitenkaan oikeuta eläkkeeseen.
Työkyvyttömyyseläkkeiden ja työeläkekuntoutuksen hylkäysten määrä on kasvaneet viime vuosina.
Julkisella sektorilla työkyvyttömyyseläkkeissä hylkäysten osuus on kasvanut kymmenessä vuodessa 27 prosentista 37 prosenttiin.
Työeläkekuntoutuksessa 2015 hylkäysten osuus oli 10 prosenttia; vuonna 2024 jo 57 prosenttia.
Kevan tuoreen tutkimuksen mukaan hylkäysten kasvun taustalla on useita samanaikaisia muutoksia muun muassa lainsäädännössä, ratkaisukäytännöissä, työelämässä sekä sairastavuudessa.
Työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämisen edellytykset ovat säilyneet varsin muuttumattomina, vaikka eläkkeitä on uudistettu.
Kevan mukaan eläkelaitokset ovat kiristäneet linjaansa. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kuntoutuksessa on pitäydytty tiukasti lain sanamuodossa on vaikuttanut hylkäävien päätösten kasvuun. Eläkelaitokset ovat myös entistä enemmän ryhtyneet korostamaan jäljellä olevaa työkykyä sairauden sijaan.
Ratkaisulinja on kuitenkin vakaa. Valitusten määrä on kasvanut, mutta päätökset eivät ole juuri muuttuneet.
Mielenterveyden häiriöt ovat työkyvyttömyyseläkkeissä yleisin hylkäyksen taustalla oleva sairaus, ja erityisesti nuorten ja vanhempien ikäryhmien hylkäysosuudet ovat kasvaneet.
Taustalla on muutos työkyvyttömyyseläköitymisen perusteissa.
Masennusta on perusteena käytetty vähemmän. Sen sijaan ahdistuneisuushäiriöt ovat yleistyneet taustalla olevana sairautena. Ne eivät kuitenkaan oikeuta eläkkeeseen.
Työeläkekuntoutuksessa hylkäävien päätösten kasvu liittyy muun muassa kuntoutuksen edellytyksenä olevaan todennäköisen työkyvyttömyyden uhan vaateeseen.
Myös mahdollista eläkkeen tai kuntoutuksen hakemista edeltävissä mielenterveysperusteisissa sairauspoissaoloissa on ollut kasvua.
Kuormitusta aiheuttavat muun muassa työn sirpaloituminen, lisääntynyt etätyö, digitalisaatio sekä työelämän yleinen epävarmuus ja yhteiskunnalliset uhat ja kriisit.
Myös fyysisen aktiivisuuden väheneminen ja tästä johtuva ylipainon ja päihdeongelmien lisääntyminen ovat työkyvylle konkreettisia ja kasvavia riskejä.
"Työkyvyn haasteista on tullut monisyisempiä. Siksi on tärkeää tunnistaa työkykyä uhkaavat riskit ajoissa. Kevassa onkin tarjottu viime vuosina työnantajien käyttöön ja ennakoinnin tueksi työkalua, joka havainnollistaa työkyvyttömyysriskiä hyödyntämällä sairauspoissaolotietoa", sanoo johtajaylilääkäri Tuula Metsä.
