Korona-aika laittoi osastonhoitajat lujille – Työtä haastoi jatkuva epävarmuus, mutta poikkeuksellinen aika myös kehitti johtamista

Osastonhoitajilla oli merkittävä rooli runsaan ja usein muuttuvan tiedon välittäjinä.

Kuvateksti
Poikkeusolot vaativat osastonhoitajilta joustavuutta, ongelmanratkaisu- ja paineensietokykyä, kriisiviestintätaitoja sekä kykyä vastata henkilöstön tarpeisiin.
Kuva: Tuomo Ylinärä

Korona haastoi osastonhoitajien johtamistyötä monella tavalla erityisesti pandemian alussa. Työn vaatimukset kasvoivat. Se näkyi työkuormana ja paineen tunteena, työn ulottumisena vapaa-ajalle ja aktiivisena vastuun kantamisena yksiköiden valmiudesta ja toimintakyvystä.

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen haastattelututkimuksessa selvitettiin yliopistosairaalan osastonhoitajien kokemuksia johtamisesta pandemian aikana. Tutkimukseen osallistui kaksitoista osastonhoitajaa, ja se tehtiin kolmannen ja neljännen pandemia-aallon välissä syksyllä 2021.

Osastonhoitajan työhön tuli myös sisällöllisiä muutoksia, sillä pandemia oli päivittäisen johtamisen painopiste. Esihenkilötiimeissä tapahtui henkilömuutoksia, aiemmat kehittämistehtävät oli jätettävä taka-alalle ja kohtaamiset yhteistyötahojen kanssa siirtyivät verkkoon.

Työtä haastoi jatkuva epävarmuus tulevasta, mutta ajanjakso myös kehitti johtamisajattelua. 

Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy

Tutkimuksessa korostui erityisesti kriisiviestinnän ja henkilöstön tarpeisiin vastaamisen tärkeys. Osastonhoitajilla oli merkittävä rooli runsaan ja usein muuttuvan tiedon prosessoijina, luojina ja välittäjinä. Henkilöstön tiedon tarve oli jatkuvaa.

Henkilöstöresurssoinnin ja henkilöstön uudelleen sijoittelun ohella keskeistä oli vastata henkilöstön moninaisiin tarpeisiin. Tämä merkitsi muun muassa päivittäistä ohjaustyötä sekä aktiivista tukea, kuuntelemista ja läsnäoloa. 

Tutkijat toteavat, että osastonhoitajilla oli pandemian aikana tärkeä rooli varmistaa terveyspalveluiden onnistunut toiminta ja jatkuvuus. Poikkeusolot vaativat joustavuutta, ongelmanratkaisu- ja paineensietokykyä, kriisiviestintätaitoja sekä kykyä vastata henkilöstön tarpeisiin.

Tutkimustuloksia voidaan käyttää, kun valmistaudutaan uusiin pandemioihin tai kriisitilanteisiin. Tutkimus on osa professori Tarja Kvistin ja hänen ryhmänsä laajempaa tutkimuskokonaisuutta, jossa tarkastellaan hoitohenkilökunnan ja hoitotyön johtajien työtä pandemia-aikana.