Kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat myös, että 22 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Tytöistä näin kokee 28 prosenttia ja pojista 15 prosenttia.
Useiden tutkimusten perusteella nuorten ahdistuneisuus on viime vuosina ollut yleistä.
Kouluterveyskyselyn tulokset kertovat nuorten itse raportoimista oireista, eivät diagnooseista.
Viime keväänä 8.–9.-luokkalaisista tytöistä 34 prosenttia ja pojista yhdeksän prosenttia oli kokenut kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Yleisyydessä ei ole tapahtunut suuria muutoksia edelliseen kyselyvuoteen verrattuna.
”Pitkään korkealla pysyneitä lukuja selittävät pandemian lisäksi todennäköisesti monet muutkin tekijät. On hyvä, että nuoret osaavat tunnistaa mielenterveyden oireita ja puhua niistä avoimesti. Samalla on lisääntynyt ymmärrys siitä, että negatiiviset tunteet ovat osa elämää, eikä kaikki oireilu vaadi hoitoa. Pitkittynyt ja vakava oireilu vaatii kuitenkin aina terveydenhuollon ammattilaisen arvion tuen ja hoidon tarpeesta”, toteaa tutkimuspäällikkö Olli Kiviruusu.
Kiusaamista on seurattu kouluterveyskyselyssä 8. ja 9. luokan oppilaiden kohdalla vuodesta 1996. Pitkällä aikavälillä vähintään viikoittaista kiusaamista on kokenut 5–10 prosenttia eri kyselyvuosina.
Keväällä seitsemän prosenttia tytöistä ja yhdeksän prosenttia pojista kertoi tulleensa kiusatuksi vähintään viikoittain.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselyyn vastasi keväällä 2025 noin 270 000 perusopetuksen 4.–5.- ja 8.–9.-luokkalaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijaa.
Julkaistut tulokset ovat ennakkotietoja. Varsinainen tilastoraportti julkaistaan syyskuussa.
