Runsas puolet suomalaisista (56 prosenttia) on valmis hyväksymään hoitoa lääkäriltä tai sairaanhoitajalta, joka vielä opettelee suomen tai ruotsin kieltä. Ruotsinkieliset suhtautuvat keskimääräistä useammin myönteisesti asiaan.
Asenteet selvisivät Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin selvityksestä, jonka toteutti E2 Tutkimus. Tutkimus selvitti suomalaisten identiteettejä ja suhtautumista kielten opiskeluun, monikielisyyteen ja tulevaisuuden kieliympäristöön.
"Kansainväliselle rekrytoinnille on hyvä uutinen, että suomalaiset suhtautuvat myönteisesti hoitajan tai lääkärin kehittyvään kielitaitoon", sanoo Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.
Äidinkieli on tutkitusti keskeinen osa suomalaisten identiteettiä, mutta silti suomalaiset suhtautuvat avoimesti monikielisyyteen.
Enemmistö suomalaisista (68 prosenttia) on valmis auttamaan maahanmuuttajia oppimaan kotimaisia kieliä. Suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuvat ovat myös valmiita auttamaan toisiaan kielen oppimisessa.