Selvitys: Suomalaisten kieliasenteet joustavat – Myös kieltä opettelevan hoitoa ollaan valmiita ottamaan vastaan

Yli puolet suomalaisista on valmis saamaan hoitoa lääkäreiltä ja hoitajilta, jotka vasta opettelevat kotimaisia kieliä.

Kuvateksti
Äidinkieli on tutkitusti keskeinen osa suomalaisten identiteettiä, mutta silti suomalaiset suhtautuvat avoimesti monikielisyyteen.
Kuva: Matias Honkamaa

Runsas puolet suomalaisista (56 prosenttia) on valmis hyväksymään hoitoa lääkäriltä tai sairaanhoitajalta, joka vielä opettelee suomen tai ruotsin kieltä. Ruotsinkieliset suhtautuvat keskimääräistä useammin myönteisesti asiaan.

Asenteet selvisivät Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin selvityksestä, jonka toteutti E2 Tutkimus. Tutkimus selvitti suomalaisten identiteettejä ja suhtautumista kielten opiskeluun, monikielisyyteen ja tulevaisuuden kieliympäristöön.

"Kansainväliselle rekrytoinnille on hyvä uutinen, että suomalaiset suhtautuvat myönteisesti hoitajan tai lääkärin kehittyvään kielitaitoon", sanoo Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.

Äidinkieli on tutkitusti keskeinen osa suomalaisten identiteettiä, mutta silti suomalaiset suhtautuvat avoimesti monikielisyyteen.

Enemmistö suomalaisista (68 prosenttia) on valmis auttamaan maahanmuuttajia oppimaan kotimaisia kieliä. Suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuvat ovat myös valmiita auttamaan toisiaan kielen oppimisessa. 

Mainos alkaa
Nainen katsoo suurennuslasin läpi kameraan hämmästyneenä.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Nainen katsoo kameraan suurennuslasin takaa.
Mainos päättyy

"Tutkimus osoittaa, kuinka tärkeää on kohdata toisemme kielirajojen yli, uskaltaa käyttää toistemme kieliä ja että Suomessa tarvitaan lisää ja parempaa kieltenopetusta, sanoo Svenska kulturfondenin toimitusjohtaja Sören Lillkung.

Suomalaiset pitävät myös saamen kielten aseman vahvistamista tärkeänä. Kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta toivoo, että saamen kielen asemaa vahvistettaisiin tulevaisuudessa.