”Tutkimustuloksemme viittaavat siihen, että kuorolauluharrastuksella on myönteinen yhteys paitsi itse koettuun hyvinvointiin myös tiedonkäsittelyn toimintoihin ja aivojen rakenteeseen läpi aikuisiän.”
Lisäksi pitkään jatkunut kuorolauluharrastus oli yhteydessä parempaan suoriutumiseen eri tiedonkäsittelyn toimintoja, kuten muistia ja kielellistä kommunikointia mittaavissa tehtävissä.
Erityisesti nuorilla, alle 40-vuotiailla laulajilla, pitkään jatkunut kuorolauluharrastus liittyi myös laaja-alaisesti vahvempiin aivoalueiden välisiin yhteyksiin aivojen niin kutsutussa valkeassa aineessa, joka yhdistää eri aivoalueita toisiinsa ja mahdollistaa tiedon tehokkaan siirron.
Yli 60-vuotiailla tulokset painottuivat muistia tukeviin yhteyksiin aivojen syvissä osissa, etenkin niin kutsutussa aivokaaressa sekä aivokurkiaisessa, joka yhdistää aivojen oikean ja vasemman puoliskon toisiinsa.
Tutkija toivoo resursseja lauluharrastuksen tukemiseen.
”Suomessa on jouduttu melko hiljattain tekemään vaikeita leikkauspäätöksiä, joista osa on kohdistunut kulttuuriin ja sen alle menevään harrastustoimintaan. Tämän tutkimuksen ja aiemman tutkimusnäytön perusteella esimerkiksi musiikkiharrastuksilla voidaan kuitenkin tukea aivojen tervettä ikääntymistä ja toisaalta eri-ikäisten hyvinvointia, minkä vuoksi olisi perusteltua pyrkiä ohjaamaan rajallisiakin resursseja harrastusmahdollisuuksien tukemiseen.”
Kyseessä on poikittaistutkimus, jolla pyrittiin saamaan yleiskäsitys hyvin laajasta ikäskaalasta eli 20–90-vuotiaat. Näiden tulosten avulla voitaisiin Moisseisen mukaan seuraavaksi kohdentaa syy-seuraussuhteiden tutkimusta eri ikäryhmissä ja toisaalta esimerkiksi masennusoireiden ja muistisairauksien kannalta.
Nella Moisseinen väittelee 27. helmikuuta kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Neural processing and benefits of singing in the ageing brain".
