Kortisonihoidon haittavaikutukset vaativat tarkkaavaisuutta niin potilaalta kuin hoitohenkilökunnalta. Kortisonia käytetään lääkkeenä moneen ja myös sen haitat ovat moninaisia.
”Hoitajilta vaaditaan laaja-alaista osaamista, sillä kortisonin haittavaikutukset voivat olla laajoja luustovaikutuksista psykoosiin”, sanoo endokrinologi Leo Niskanen.
Kortisoni on kansankielinen termi, jolla tarkoitetaan monia eri steroidihormonijohdannaisia. Lääkkeinä käytetään erilaisia synteettisiä aineita, jotka vastaavat lisämunuaisen erittämiä glukokortikoideja. Näistä tärkein on kortisoli eli hydrokortisoni.
Glukokortikoidit ovat parantaneet merkittävästi jo vuosikymmeniä muun muassa tulehdusten, immunologisten sairauksien, syöpäsairauksien ja elinsiirtojen hoitoa.
Kortisonilääkitykseen liittyy kuitenkin myös haittavaikutuksia, jotka voivat heikentää potilaan elämänlaatua ja aiheuttaa muun lääkehoidon tarvetta.
”Hoidon seurannassa on siksi pyrittävä ennakoimaan ja myös ehkäisemään hoidon haittavaikutuksien ilmaantumista”, Niskanen sanoo.
Paino nousee lähes kaikilla
Synteettistä kortisonia voidaan annostella lukuisin eri tavoin. Lääke voidaan antaa niin tabletteina, inhalaatioina, injektioina, suonensisäisesti, ihovoiteena kuin peräpuikkoina.
Haitat riippuvat annoksen määrästä ja hoidon kestosta sekä siitä, kuinka paljon kortisonia pääsee vaikuttamaan koko elimistöön.
Paikallishoitojen, kuten voiteen, haitat ovat yleensä vähäisiä.
”Joskus kortisonivoidetta tarvitaan kuitenkin hyvin vahvoina valmisteina laaja-alaisesti, jolloin merkittävät haittavaikutukset ovat mahdollisia”, Niskanen huomauttaa.
Toisaalta esimerkiksi vaikeutuneen astman hoito kortisonilla kahden viikon ajan ei yleensä aiheuta mitään haittoja. Kaikki haitat ovat yksilöllisiä.
Yleisimpiä haittavaikutuksia on painonnousu, joka tulee jonkinasteisena lähes kaikille. Niskasen mukaan erityisesti keskivartalon rasvoittuminen johtuu siitä, että stressihormoni kortisonin määrän lisääntyminen elimistössä muuttaa rasva-aineenvaihduntaa.
Psyykkisistä oireista yleisin on levoton olo. Nukkuminen voi käydä sen vuoksi vaikeaksi.
Tyypillistä on myös kasvojen pyöristyminen eli niin sanotut kuukasvot. Kortisoni voi aiheuttaa myös aknea ja ohentaa ihoa. Lihaskato vaikuttaa erityisesti käsivarsien ja reisien lihaksiin.
Kortisoni aiheuttaa myös luustokatoa. Koska kortisoni kumoaa insuliinin vaikutusta, diabeteksen hoito vaikeutuu tai diabetes voi puhjeta.
Psyykkisistä oireista yleisin on levoton olo.
”Nukkuminen voi käydä sen vuoksi vaikeaksi”, huomauttaa Niskanen.
Vakavat haitat harvinaisia
Harvinaisempia haittavaikutuksia ovat mielialan lasku, masennus ja vakavimmassa tapauksessa psykoosi. Hoitavan henkilökunnan on hyvä kertoa potilaalle, minkälaisia psyykkisiä oireita kortisonihoito voi tehdä ja mihin ottaa heti yhteyttä, jos niin käy.
”Yhteyttä kannattaa ottaa ja apua pitäisi saada matalalla kynnyksellä esimerkiksi silloin, jos potilas kokee itsetuhoisia ajatuksia tai hän ei tunne oloaan omaksi itsekseen.”
Niskasen mukaan tärkeää on potilaan oma kokemus ja yhteydenotto.
”Ei ole olemassa varmaa testiä, jolla ennakoida psyykkisiä haittavaikutuksia. Aikaisemmat mielenterveysongelmat kannattaa kuitenkin huomioida.”
Lääkäri korostaa, että vakavat psyykkiset haittavaikutukset ovat hyvin harvinaisia.
Potilaalle kannattaa kertoa painonnousun mahdollisuudesta.
Yleiset vaivat, kuten painonnousu, ovat potilaalle harmillisia. Niskanen kannustaa kertomaan potilaalle painonnousun mahdollisuudesta ja kertomaan hoitoa aloitettaessa painonhallinnan keinoista.
”Hoidon seurannassa on syytä seurata painon kehitystä tiiviisti, sillä kertyneistä kiloista eroon pääseminen on aina vaikeampaa kuin lihomisen ehkäisy. Yleensä elimistön rasva-aineenvaihdunta palaa ennalleen, kun kortisonihoito loppuu.”
Hoidossa on huomioitava myös D-vitamiinin ja kalsiumin lisääntynyt tarve. Osteoporoosilääkitys aloitetaan herkästi.
Diabetesta sairastavia neuvotaan pistämään insuliinia toisin kuin normaalisti. Lääkkeillä voi suojata vatsaa ja hoitaa tilapäisesti unettomuuttakin.
Potilasta voi arveluttaa
Yleensä kortisonin käyttö on lyhytaikaista. Jos sitä käytetään pitkään suurempia annoksia, hoidon lopettaessa on varauduttava lisämunuaislamaan. Sitä hoidetaan niin ikään kortisonikorvaushoidolla, tosin eri periaattein kuin tulehduksen hillinnässä.
Niskanen ymmärtää, että kortisonin monet haitat voivat saada potilaan pohtimaan, onko sen aloittaminen mielekästä. Lääkäri vakuuttaa, että on. Kortisonihoitoa ei aloiteta kevyin perustein.
”Isoilla annoksilla glukokortikoideja käytetään henkeä tai elimen toimintakykyä vakavasti uhkaavissa tiloissa. Hoitovaste saadaan yleensä nopeasti. Se mahdollistaa muiden hoitojen käytön kortisonin haittojen vähentämiseksi.”
Niskasen mukaan kortisonihoidon korvaavia hoitoja kehitetään jatkuvasti.
