Diabetesrokote etenee, ihmiskokeet alkavat

Ykköstyypin diabetesta ehkäisevää rokotetta päästään tutkimaan ensimmäistä kertaa ihmisillä.

Kuvateksti
Diabetesrokote on ollut tehokas ja turvallinen hiirillä. Kuva: iStock

Tampereen yliopiston tutkimusryhmä on tehnyt pitkään pioneerityötä tyypin 1 diabetesta ehkäisevän rokotteen kehittämisessä. Tutkimuksessa on tunnistettu ne Coxsackie B -virusten ryhmään kuuluvat enterovirukset, jotka liittyvät diabetekseen. Näitä enteroviruksia torjumaan on kehitetty prototyyppirokote.

– Jo tässä vaiheessa tiedetään, että rokote on tehokas ja turvallinen hiirillä. Rokotteen kehittämisessä on nyt otettu merkittävä askel eteenpäin, sillä sitä päästään tutkimaan ensimmäistä kertaa ihmisillä, kertoo virologian professori Heikki Hyöty.

Ensimmäisessä vaiheessa rokotetta tutkitaan pienellä ryhmällä aikuisia. Sen tavoitteena on varmistaa rokotteen turvallisuus. Toisessa vaiheessa otetaan mukaan lapsia, ja turvallisuuden lisäksi tutkitaan rokotteen tehoa enteroviruksia vastaan.

Kolmannessa vaiheessa selvitetään, voidaanko rokotteella vähentää ykköstyypin diabetekseen sairastumista. Kaiken kaikkiaan voi kulua kahdeksan vuotta, ennen kuin tiedetään varmasti, ehkäiseekö rokote diabetesta.

Tavoitteena on saada aikaan rokote, jolla voitaisiin ehkäistä merkittävä osa ykköstyypin diabeteksen synnystä. Lisäksi rokote suojaisi enterovirusten aiheuttamilta infektioilta kuten nuhakuumeelta, sydäntulehdukselta, aivokalvontulehdukselta ja korvatulehdukselta.

– Rokotteella ei nykytiedon valossa voitaisi kuitenkaan parantaa jo puhjennutta diabetesta, Hyöty kertoo.

Ykköstyypin diabeteksen taustalla on haiman insuliinia tuottavien solujen tuhoutuminen, joten potilaiden hoito perustuu päivittäisiin insuliinipistoksiin.

Tyypin 1 diabetes yleistyy nopeasti ja sitä esiintyy Suomessa enemmän kuin muualla maailmassa. Se kuormittaa terveydenhuoltoa ja aiheuttaa liitännäissairauksia, jotka heikentävät elämänlaatua ja vähentävät keskimääräistä eliniän ennustetta.

On arvioitu, että ykköstyypin diabeetikko aiheuttaa elinaikanaan yhteiskunnalle keskimäärin miljoonan euron kulut.