Häly voi ajaa työpaikan vaihtoon

Työpaikkojen hälyisyyden vähentämiseksi ei useinkaan ryhdytä toimenpiteisiin, vaikka ääniympäristöä voi lähes aina parantaa.

Kuvateksti
Melu ja hälyisyys kuormittavat monella sote-alan työpaikalla kuten päiväkodeissa. Kuva: Jussi Tuokkola

Lukuisilla sote-alan työpaikoilla hälyisyys ei vaaranna kuuloa, mutta on merkittävä työntekijöitä kuormittava tekijä. Tällaisia työpaikkoja ovat usein esimerkiksi päiväkodit, sairaalat ja hoitolaitokset.

Näissä paikoissa työnantajalla ei ole sitovia määräyksiä ryhtyä toimeen hälyisyyden vähentämiseksi, vaikka melulle altistuvat työntekijöiden ohella myös hoidettavat ja asiakkaat.

Melun häiritsevyys ja terveysvaikutukset ovat yksilöllisiä. Tutkimusten mukaan väestöstä liki 40 prosenttia kokee olevansa meluherkkiä ja arviolta 8–15 prosentilla on ääniyliherkkyys. Kuulonalenema lisää melun häiritsevyyttä ja erityisesti melu vaikeuttaa kuulon apuvälineiden käyttäjien toimintaa. Työikäisistä kuulonalenema on reilulla kymmenellä prosentilla.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Monet joutuvat vaihtamaan alaa tai työpaikkaa, koska hälyisyys saa heidän elimistönsä hälytystilaan ja aiheuttaa stressireaktion: verenpaine nousee, keskittymis- ja suorituskyky heikkenevät, muisti pätkii, väsyttää ja ärsyttää, uni häiriintyy.

Vaikka melun terveysvaikutukset tunnetaan, vain harvoilla työpaikoilla ryhdytään toimiin hälyisyyden vähentämiseksi.  Ääniympäristöön voi kuitenkin vaikuttaa. Tehokkainta se on jo rakennuksen ja tilojen suunnitteluvaiheessa. Silloin voi huolehtia riittävästä äänieristyksestä, järkevästä tilasijoittelusta ja hyvästä huoneakustiikasta.

– Päiväkodeissa ratkaisuna ovat pienemmät ryhmäkoot, tilajärjestelyt sekä melua vaimentavat sisustusmateriaalit, sanoo Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä.

Hän muistuttaa, että teho- ja valvontaosastoilla melunlähteinä ovat erilaiset koneet ja laitteet. Niiden hälytysäänet ovat usein korkeita ja ylittävät sallitut desibelirajat. Myös päivystyspoliklinikat ovat hälyisiä, koska siellä on paljon ihmisiä ja liikettä.

– Hälytysääniä pystytään säätämään ja päivystystä voi rauhoittaa tilajärjestelyillä.

Kuulovammaiselle häly on usein suurin este sekä työelämässä että vapaa-aikana toimimiselle. Voi olla esimerkiksi vaikeaa saada selvää, mitä työkaveri puhuu tai mistä esimies ohjeistaa, jolloin jatkuva pinnistely stressaa ja väsyttää.

Kansainvälistä esteettömyyspäivää vietetään 17.5. Kuuloliiton paikallisyhdistykset järjestävät päivään liittyen ympäri Suomea esteettömyystapahtumia.